Suomi sinnitteli lauantain ottelun kolmannen jakson puolivälissä 12 pisteen päässä Liettuasta tilanteessa 57-45. Jakson viimeisillä minuuteilla runsaslukuinen kotiyleisö sai kuitenkin nähdäkseen viihdettä koko rahan edestä, kun Liettuan aktiivinen, keskusta-alueen tukkinut joukkuepuolustus sai Suomen pelinrakentelun solmuun.
Suomalaishyökkäysten päätyessä järjestelmällisesti pallonmenetyksiin tai pakotettuihin ohiheittoihin pääsi kotijoukkue juoksemaan Martynas Gegeviciuksen ja Simas Jasaitiksen johdolla liukuhihnalta nopeita vastahyökkäyksiä suomalaissukkaan. Liettua vei kolmannen jakson viimeiset viisi minuuttia 24-7, eikä Suomi toipunut järkytyksestä enää viimeisellä kymmenminuuttisella. Liettua johti ottelua parhaimmillaan 35 pisteellä numeroissa 87-52.
– Tulostaulun mukaan pysyimme 25 minuuttia ihan hyvin kyydissä, mutta totuus on se, että olimme ensimmäisestä minuutista alkaen koko ajan liettualaisia jäljessä, myönsi Suomen apuvalmentaja Jukka Toijala.
– Peli- ja pelintekovalmiutemme eivät olleet alkuunkaan samalla tasolla kuin kotijoukkueella. Puolustuksessa jäimme koko ajan askeleen jälkeen, hyökkäyksessä emme päässeet screeneistä läpi ja otimme painostettuna hätäisiä ratkaisuja.
Pirteimmillään Suomi oli toisen jakson alussa, kun Liettuan 28-16-johto kutistui kolmessa minuutissa kuuteen pisteeseen, 34-28. Liettua ei kuitenkaan päästänyt Suomea enää kuutta pistettä lähemmäksi, vaan käväisi jopa 15 pisteen johdossa ennen kuin Tuukka Kotti (6/5) päätti ottelun ensimmäisen puoliskon riistoa seuranneeseen donkkiin.
Rannikko erikoisvartioinnissa
Lauantai-illan ottelun silmiinpistävin ero oli kahden joukkueen fysiikkaeroissa. Sen lisäksi, että Liettuan peli oli kuin paraatiesimerkki koripallon hienouksien oppikirjasta, joukkueen fyysisyys ja tilannekovuus jättivät suomalaiset täysin statistin rooliin.
Suomen pelinrakennusosasto, Teemu Rannikko (2/0) etunenässä, joutui liettualaispuolustuksessa ennennäkemättömään lihamyllyyn, ja korinaluspelaajat alkoivat arkailla ratkaisujen ottamista liettualaissenttereiden lähetettyä tarpeeksi monta suomalaisajoa iskulyönteinä katsomon puolelle.
– Jäimme pieneksi vähän joka osa-alueella. Gerald Lee jr. (8/5) pystyi luomaan korinaluspelaajistamme parhaiten tilanteita korin alle, mutta kun vastassa oli jatkuvasti kokoluokkaa isompi jätkä, heitot eivät menneet sisään samanlaisella tarkkuudella kuin aiemmissa matseissa, kertasi Toijala.
– Rannikolle Liettuan valmentaja Kestutis Kemzura oli sommitellut ihan oman erikoisvartiointinsa. Ensimmäisestä hyökkäyksestämme alkaen Teemua puolusti koko ajan vähän isompi ja fyysisempi kaveri, ja penkiltä tuli jatkuvalla syötöllä tuoreita jalkoja Teemua jahtaamaan. Teemu ei saanut tänään milliäkään ylimääräistä tilaa, ja se näkyi aika ratkaisevalla tavalla joukkuehyökkäyksessämme.
Toijala nosti Suomen pirteimmäksi pelaajaksi hyvää vauhtia tyräleikkauksesta toipuneen Kimmo Muurisen (9/3).
– Kimmo ei ole ihan vielä isojen minuuttien kunnossa, mutta hyökkäyksessä hän antoi meille muutaman todella tehokkaan vaihdon. Kimmosta on meille todella suuri apu jatkossa.
Suomi pelaa seuraavan maaottelunsa torstaina 5. elokuuta Vantaan Energia Areenalla Montenegroa vastaan.
– Tämän illan matsi tulee meille ainakin hyvänä opetuksena tulevien EM-karsintojen fyysisyydestä, huomautti Toijala.
– Meillä pitäisi olla riittävät valmiudet ottaa iskuja vastaan ja vastata vastustajien fyysisyyteen, kun tosipelit alkavat.
Liettua – Suomi 91-59 (28-16, 51-38, 81-52), miesten maaottelu, Siauliai (Liettua) 31.7.2010
Suomi: Kimmo Muurinen 9/3, Gerald Lee jr. 8/5, Petri Virtanen 8/3, Hanno Möttölä 8/2, Tuukka Kotti 6/5/4 riistoa, Mikko Koivisto 5/2, Shawn Huff 4/5, Tuomas Iisalo 4/0, Antti Kanervo 3/2, Antti Nikkilä 2/5, Teemu Rannikko 2/2, Petri Heinonen 0/0.
Liettua: Martynas Gegevicius 19/1, Simas Jasaitis 17/7, Renaldas Seibutis 16/2/3 syöttöä, Paulius Jankunas 10/9.