Joukkuepelien menestyssuunnitelmaa laatimassa olleet lajit ovat jalkapallo, jääkiekko, koripallo, käsipallo, lentopallo, salibandy ja voimistelu. Suunnitelma tiivistyy tavoitteeseen ”Parempaa peliä joka päivä”, ja se määrittää joukkuepeleille yhteiset painopisteet, jotka ovat peli, valmennusosaamisen kehittäminen ja urheilullisuus.
Menestyssuunnitelman laatimisessa mukana olivat myös ratkaisutoimisto SEEDI Oy ja Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö.
– Palloilulajien ja voimistelun menestyssuunnitelma on syntynyt kansainvälisestikin ainutlaatuisen yhteistyön kautta. Haluamme ehdottomasti edesauttaa tämänkaltaisia prosesseja Suomessa, iloitsee Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski.
– Yksilölajeissa lajien sparraus, kehittäminen ja yhteistyö konkretisoituvat lajiryhmävastaavien työpanoksen kautta. Joukkuepelit edustavat niin suurta osaa suomalaisesta urheilusta ja pelaavat niin tärkeää roolia, että oli tarpeen rakentaa menestyssuunnitelman sisältö lajien keskinäisen yhteistyön tuloksena, Kojonkoski sanoo.
Kojonkosken mukaan lajien työskentely on ollut motivoivaa ja kehittävää ja konkretisoinut yhteistyön tarvetta.
– Lajien työssä on rakentunut yhteisten haasteiden sisältö koko urheilijan pollulle.
Samalla on rakennettu yhteistyön mallia Suomeen, Kojonkoski luettelee.
Kojonkoski korostaa, että joukkuepelit muodostavat yhden maamme suurimmista kansanliikkeistä.
– Joukkuepeleillä on ainutlaatuinen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Suurin osa urheilun aloittavista lapsista tulee mukaan urheilun pariin joukkuepelien kautta ja lähes 60 % seuroissa liikkuvista lapsista ja nuorista on mukana joukkuepeleissä. Uskon, että nyt starttaava yhteistyö voi toimia koko suomalaisen urheilun suurena voimavarana ja keskeisenä osana uutta yhteistyön toimintakulttuuriamme, Kojonkoski sanoo.
Dettmann: ”Yhteinen tahtotila on saada suunnitelma nopeasti käytäntöön”
Joukkuepelien menestyssuunnitelman toteuttamisesta vastaa lajien yhteinen työryhmä, jonka vetäjäksi palkattava henkilö julkaistaan myöhemmin. Suunnitteluvaiheessa lajien työtä koordinoinut koripallomaajoukkueen päävalmentaja, viime viikolla Vuoden valmentajana palkittu Henrik Dettmann kertoo suunnitelman herättäneen innostusta ja kiinnostusta lajien sisällä.
– Työ on edennyt vuoden 2013 aikana useassa työryhmässä siten, että mukana on ollut laaja kokoonpano suomalaisten joukkuepelien edustajia. Olemme kehittäneet avoimen järjestelmän, jossa tavoitteena on jakaa ja kehittää eri osapuolten osaamista. Jatkon kannalta avoimuus tarkoittaa myös sitä, että kaikki lisäarvoa tuovat osapuolet ovat tervetulleita mukaan, Dettmann taustoittaa.
Voimisteluliiton valmennuspäällikkö Anna Kirjavainen kertoo, että voimistelu tuli mukaan yhteistyöhön Suomen suurimpana tyttöjä liikuttavana lajina, koska siihen kuuluu runsaasti joukkuelajeja, joiden tarpeet ovat samankaltaiset palloilulajien kanssa.
– Odotamme yhteistyöltä suurempaa vaikuttavuutta ja uusia mahdollisuuksia vastata yhteisiin haasteisiimme kuten lasten liikuntamäärien lisäämiseen ja valmentajien osaamisen kehittämiseen. Uskon, että yhteistyö, jossa on huippuosaajia mukana eri lajeista, vie eteenpäin kaikkien mukana olijoiden osaamista, Kirjavainen sanoo.
Henrik Dettmann vakuuttaa, että menestyssuunnitelma ei jää pelkästään paperille.
– Peli on ennalta määrittämätön luova prosessi, jota nyt lähdemme yhdessä kehittämään.
Joukkuepelien yhteinen tahtotila on saada menestyssuunnitelma nopeasti käytäntöön, Dettmann sanoo.
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Erkka Westerlund näki valittujen painopisteiden tarjoavan hyvän rakennusalustan lajien yhteistyölle.
– Prosessin edetessä yhteinen ymmärrys on kasvanut paljon. Kolme painopistettä (peli, valmennusosaamisen kehittäminen, urheilullisuus) löytyi loppuen lopuksi helpolla. Peli yhdistää lajeja ja on kaiken tekemisen lähtökohta. Peli on kuin elämä pienoiskoossa, ja siihen mahtuu kaikki elämän tunnetilat tarjoten erinomaisen kasvupohjan elämälle, Westerlund vertasi tiedotustilaisuudessa.
– Valmennusosaaminen on ollut suomalaisen urheilun vahvuus. Osaamista halutaan lisätä edelleen. Rakenteita muutettaessa on puhuttu paljon siitä, että urheilija on keskiössä ja niin tulee olla myös valmennuksessa.
– Meillä on yhteinen ja kova huoli lasten ja nuorten liikunnasta. Sillä on suuri yhteiskunnallinen merkitys, mutta myös huippu-urheilun – yleisen urheilullisuuden – kannalta, Westerlund päätti.