Lisenssimääriä seura-, alue- tai liittotasolla voi tarkastella lisenssiraportointityökalussa, jossa voi vertailla esimerkiksi yhden ikäluokan lisenssimäärän kehitystä kausittain. Seura-, ikäluokka-, lisenssityyppi- ja sukupuolitasolla olevia lisenssitietoja on vertailtavissa kaudesta 2017–18 lähtien.
Hakutoimintojen avulla lisenssien tarkastelu seuroittain on tehty helpoksi. Työkalusta saatu data on mahdollista ottaa ulos esimerkiksi pdf-muodossa. Lisenssityökalu on avoin ja anonyymi palvelu, jossa kaikki pääsevät tutustumaan kirjautumatta eri seurojen lisenssimääriin – kuitenkaan tietämättä lisenssin haltijan tietoja.
Lisenssiraportointityökalu löytyy tästä osoitteesta.
Korona nakersi lisenssipelaajien määrää, väestöennuste haastaa koriksen tulevaisuudessa
Koronapandemian aikana koripallo on muiden lajien tapaan menettänyt lisenssipelaajia. Koripallossa pudotusta on tullut 11,6 prosenttiyksikköä, joka tarkoittaa noin 2 500 pelaajaa. Kaudella 2020–21 lisenssejä on toistaiseksi kirjattu 18 081 aiemman reilun 20 000 lisenssin asemesta.
Koronakurimuksesta huolimatta koripallosta löytyy seuroja, jotka ovat vaikean ajanjakson aikana pystyneet nostamaan lisenssimäärät kasvuun tai onnistuneet pitämään ne samalla tasolla. Muun muassa ToPoLa ja Lohjan Urheilijat nostivat lisenssimääriä tämän kauden aikana liki sadalla.
Koripallokuntia (vähintään yksi koripalloseura) Suomessa oli kaudella 2018–19 yhteensä 78, joten koripalloseura löytyi joka neljännestä kunnasta. Koripallokunnissa asui kuitenkin peräti kolme neljäsosaa Suomen väestöstä. Noin puolet koripalloilijoista asui Uudellamaalla.
Lisenssityöryhmä selvitti koripallon levinneisyyttä vertaillen lisenssiaineistoa, vuoden 2018 väestörakennetta sekä vuosien 2019–40 väestöennustetta. Selvitys kertoo, että koripallon kasvupotentiaalia löytyy, vaikka väestöennuste haastaa lajin tulevaisuudessa.Voit tutustua Markku Salmikiven ja Timo Mannosen tekemään selvitykseen tästä.