Seuraava askel – ohjelman aikana seura kirkastaa toiminta-ajatustaan. Kun seura tietää mitä se haluaa olla, on valintojen tekeminen ja toiminnan kehittäminen helpompaa. Tämän jälkeen seura kirjaa toimintatapansa toimintakäsikirjaan, mikä selkeyttää toimintaa ja varmistaa seuran toiminnan jatkuvuuden mahdollisten henkilövaihdostenkin jälkeen.
Laadukas seura toimii lainmukaisesti. Sen talousasiat on hoidettu asianmukaisesti. Kolmannella jaksolla keskityttiin seuran taloushallinnon haasteisiin.
Neljännen jakson ydin oli muutosjohtaminen ja seuran arki yhteiskunnan paineessa. Jaksolla kuultiin esimerkkejä kunnan ja seuran yhteistyöstä, eri lajien yhteiskuntavaikuttamisesta sekä seuraesimerkkejä muutosjohtamisesta.
Kun seuran perustoimintoihin on saatu vakautta, on toiminnan kehittämiseen haluttu satsata. Kehitysohjelman yksi tavoitteista onkin ollut mahdollistaa ja tarjota esimerkkejä miten seura voi palkata ja rahoittaa työntekijöitä toimintaansa. Malleja ja rahoitusesimerkkejä käytiin viidennellä jaksolla läpi.
Kuudennella jaksolla keskityttiin viestintään. Seurat saivat ammattilaisten palautetta eri viestimien välittämästä seura-imagostaan. Seuran kotisivuja analysoitiin ja kehitettiin vastaamaan toiminnan tavoitetta. Viikonlopun aikana tehtiin seurojen viestintäsuunnitelma, joka palvelee seuroja jokapäiväisen viestinnän sekä suurimpien haasteiden ratkaisemisessa.
Jäljellä on vielä kaksi jaksoa. Seuraavaksi keskitymme valmennuksen kehittämiseen seuroissa. Viimeisellä jaksolla vedämme kehittämisohjelman yhteen ja palkitsemme osallistujat.
Vuoden kestävä ohjelma on ollut raskas, mutta palkitseva. Mukaan lähti seitsemän seuraa, joilla on asenne ja halu kehittää seuratoimintaansa kaikilla osa-alueilla. Jaksot ovat olleet viikonloppuisin, eli seuraihmiset ovat uhranneet myös vapaa-aikaansa yhteiseen tekemiseen.
Tulokset ovat mahtavia. Prosessin aikana kaikille seuroille on valmistunut toimintakäsikirja, palkallinen työvoima on lisääntynyt, seuralle on muodostunut uusia toimintoja ja seuratoimijoiden määrä on kasvanut. Yksinkertaisesti seurat voivat paremmin. Sivutuotteena mainittakoon vielä, että viidessä seurassa on käynnissä Sinettiseuraprosessi.
Miten ohjelma vastaa Koripalloliiton strategisiin tavoitteisiin?
Koripalloliiton strategisina tavoitteina on harrastajamäärän kasvattaminen, uusien pelihallien lisääminen, maajoukkueiden menestyminen, laadun nostaminen pelaaja-, valmentaja- ja erotuomaritoiminnassa, harrastekoriksen vahvistaminen, yleisömäärän nostaminen sekä näkyvyyden lisääminen. Kehittymisohjelmaa ei ole rakennettu vastaamaan suoraan kyseisiin tavoitteisiin – välillisesti kylläkin. Kun seuran toiminnan laatu paranee, on selvää, että harrastajamäärä ja mielenkiinto lajiin kasvavat. Voidaan siis jo nyt sanoa, että kehitysohjelma tukee Koripalloliiton tavoitteita ja ohjelma on ollut merkittävä tuki seurojen toiminnan paranemiseen.
Koripalloliiton satsaus ohjelmaan on merkittävä. Siitä huolimatta todellinen satsaus on ollut seuroilla. Joka jaksolla on ollut 2-3 henkilöä edustamassa seuraansa. Asenne jaksoilla on ollut avoin ja kehittävä. Töitä on paiskittu aikaisesta aamusta iltamyöhään. Jaksojen välillä on lisäksi tehty kotitehtäviä tai seuraavaan jaksoon kohdistettuja ennakkotehtäviä.
Hatunnosto kaikille mukanaoleville seuroille. Heistä kuullaan vielä.
Seuraava askel seurat vuonna 2010: BC Nokia, Leppävaaran Pyrintö, Lohjan Urheilijat, Loimaan Korikonkarit, Oulun NMKY, Puhu Juniorit ja SB-Girls.