Suomi voitti toukokuun 1977 EM-karsintojen viidestä ensimmäisestä ottelustaan kolme (Itävalta, Romania, Turkki), mutta kärsi harmittavat tappiot Ranskaa ja Kreikkaa vastaan. 20. toukokuuta pelatussa Puola-ottelussa Suomen EM-kisapaikka näkyi valuvan sormien välistä, kun vierasjoukkue ampaisi kuuden pisteen johtoon vajaa minuutti ennen varsinaisen peliajan loppua.
– Puola meni kuuden pisteen johtoon ja (päävalmentaja) Robert Petersen otti aikalisän. Yleisö alkoi kuitenkin olla siinä vaiheessa jo vähän luovuttaa, ja näin, kuinka ihmiset alkoivat pukea takkeja ylleen ja lähteä kohti uloskäyntiä, muistelee EM-karsintojen kuuluttajana ja tiskijukkana toiminut Jasu Laakso.
– Tartuin siinä sitten mikrofoniin ja totesin, ettei ole vielä mitään syytä pukeutua säkkiin, ripotella koivuntuhkaa ylle ja heittää kirvestä kaivoon. Vakuutin, että voimme yhdessä raivokkaasti kannustamalla auttaa vielä Suomea voittamaan tämän pelin, jos vaan kaikki uskomme yhdessä siihen, mitä olemme tekemässä, Laakso jatkaa.
Resepti puri. Suomalaisyleisö vastasi kuuluttajan huutoon eteläeurooppalaisella karnevaalitunnelmalla. Puola menetti pallon kolmessa peräkkäisessä hyökkäyksessään ja Suomi vastasi nopeilla vastahyökkäyksillä vieden varsinaisen peliajan viimeiset sekunnit 6-0. Suomi voitti jatkoajan 10-8 ja koko ottelun 96–94.
– Yleisö juhli vielä pitkään ottelun jälkeen. Matsin päätyttyä FIBA:n edustajat tulivat kysymään minulta, mitä oikein sanoin viimeisellä aikalisällä. Vastasin, että spiikkasin tulevia kappaleita, Laakso hymyilee.
Suomi päätti EM-karsintansa Hollanti-tappioon sekä lopullisesti kisapaikan varmistaneeseen Unkari-peliin.
Kekkonen karsintojen suojelija
Suomen vuoden 1977 EM-karsintajoukkueessa pelasi nuorena miehenä nyt Korisliiga-valmentajana tunnettu Jarmo Laitinen, jonka 23-vuotispäivät siinsivät karsintojen aikaan kuukauden päässä tulevaisuudessa. Laitinen muistaa edelleen vuoden 1977 EM-karsinta- ja -kisajoukkuetta eräänä Suomen kaikkien aikojen parhaimmista.
– Monni Sarkalahti ja Anssi Rauramo olivat silloin kantavia voimiamme, ja Klaus Mahlamäki armoitettu pelintekijä, Laitinen pyörittelee.
– Poikkeuksellista oli se, että meillä oli koossa harvinaisen pitkä joukkue. Sarkalahti oli parimetrinen, ja siihen päälle Heikki Kasko (205 cm), Heikki Taponen (205 cm) ja Antti Zitting (205 cm). Meillä oli korinaluskalustoa, joka saattoi kilpailla Euroopan isoimpien joukkueiden kanssa.
Laitinen näkee selviä yhtäläisyyksiä Suomen vuoden 1977 EM-kisajoukkueen ja 2010-luvun Susijengin kanssa.
– Aivan kuten nykyisinkin, meillä oli kasassa ryhmä, jonka pelaajat olivat parhaassa peli-iässä ja pelanneet jo yhteen muutaman vuoden ajan. Tunsimme toisemme kentällä ja meille oli ehtinyt muodostua oikea joukkueidentiteetti, miettii Laitinen.
Anekdoottina Laitinen muistaa myös, että toukokuussa ’77 maajoukkueen virallinen ”suojelija” tuli aivan valtakunnan korkeimmalta taholta asti.
– Jonkin karsintaottelun alkaessa Urho Kekkonen tuli sisään halliin ja pelaajat odottivat asennossa parketilla siihen asti, kunnes Kekkonen istuutui. Siinä oli suuren maailman meininkiä, Laitinen nauraa.
Venäjä-voitto 1990-luvun kohokohta
Helsingissä jännitettiin EM-karsintojen tuloksia myös 1993 ja 1994, jolloin nuori päävalmentaja Henrik Dettmann luotsasi maajoukkuetta ensimmäisiä vuosiaan.
Suomi rypisti kesäkuun 1993 EM-alkukarsinnoissa Unkarissa viikon sisään pelatuista maaotteluista viisi voittoa pedaten tiensä EM-karsintalohkoon Venäjää, Bosnia & Hertsegovinaa ja Ukrainaa vastaan.
Varsinaiset EM-karsinnat alkoivat saman vuoden marraskuussa Suomen osalta ikimuistoisesti, kun tuore EM-hopeamitalisti Venäjä kaatui täytenä mylvineen Helsingin Urheilutalon kotiyleisön edessä 98–96 vieraiden Sergei Basarevitsin viimeisen heiton osuessa rautoihin.
– Se oli yksi kaikkien aikojen ikimuistoisimmista voitoista, myös draaman kaaren kannalta: Venäjä tuli viidentoista pisteen takaa kiinni ja sai viime sekunneilla mahdollisuudet voittoheittoon, joka osui rautoihin, muistelee ottelua Suomen ”Mr. Koripallo” Pentti Salmi.
Suomi jatkoi vakuuttavaa menoaan jyräämällä Ukrainan vieraissa ja viimeisteli ”hattutemppunsa” kukistamalla Bosnia & Hertsegovinan kotonaan 75–73. Vuotta myöhemmin Suomi taipui molemmissa karsintojen vierasotteluissaan, mutta Helsingin kotitaika säilyi: Ukraina kaatui Urheilutalolla 12. marraskuuta 1994 pistein 97-92, varmistaen Suomen paikan Ateenan EM-kisoissa.
Susijengin tavoitteena voitokkaat läksiäiset
Susijengi varmisti EM-kisapaikkansa käytännössä jo karsintojen kolmannessa kotiottelussaan 24. elokuuta pommittamalla Belgian nurin pistein 97–60.
Suomen edellistä kotiottelua Puolaa vastaan todisti Helsingin Jäähallissa 6540 hengen kotikatsomo, ja nyt Susijengin pelaajat toivovat saavansa mahdollisimman monta silmäparia ”sudenpesän” lehtereille siivittämään kotijoukkueen parhaista mahdollisista asetelmista vuoden 2013 EM-kisoihin.
– Kotiyleisön edessä on aina kiva pelata. Puolaa vastaan oli hyvin meteliä hallissa. Siitä lähdetään, että Sveitsi-otteluun tulisi vähintään saman verran jengiä, toivoo Susijengin syömähampaisiin kuuluva Sasu Salin.
Sveitsi-otteluun on myyty maanantaiaamuun mennessä noin 3000 lippua. Kaikkia otteluun mieliviä kehotetaan ostamaan paikkansa ennakkoon Lippupalvelusta. Lipun paikan päältä ostavien suositellaan saapuvan hallille vähintään tuntia ennen ottelun alkua.
EM-karsintojen päätösottelu Suomi-Sveitsi käynnistyy Helsingin Jäähallilla tiistaina 11. syyskuuta klo 19:00. Ovet avataan yleisölle kahta tuntia aikaisemmin.
Lisätietoja: ”Suomi taisteli tiensä koripallon EM-kisoihin 1977” (YLE Arkisto)
Lisätietoja: EM-karsintojen lipunmyynti