Eurooppalaisen naisliikuntaverkoston (European Women and Sport, EWS) puheenjohtajana vuosina 1998-2000 toiminut Kervinen sai pääpalkinnon, 10.000 markan stipendin, kunniakirjan ja Piikkari-pystin pitkäaikaisesta työstään liikuntakulttuurin moni- ja tasa-arvoistamiseksi niin SLU:ssa kuin Työväen Urheiluliitossakin. Kervisen puheenjohtajakaudella EWS-verkostossa mukana olevien maiden määrä nousi 29:stä 41:een. Huhtikuun lopussa Kervinen valittiin eurooppalaisten urheilujärjestöjen kattojärjestön ENGSO:n (European Non-Governmental Sports Organisation) varapuheenjohtajaksi. Hän on pääsihteeriä lukuun ottamatta ensimmäinen nainen järjestön hallituksessa.
Kervinen piti palkintoa huomionosoituksena pitkästä työstä tasa- ja moniarvoisemman liikuntakulttuurin puolesta. Liikuntakulttuurin tasa-arvoistamisessa on Kervisen mukaan tärkeintä taata päätöksenteon läpinäkyvyys.
– Jos halutaan ulos liikuntakulttuuria ravistelleista skandaaleista, järjestelmiä on pakko uusia. Näen läpinäkyvyyden osana tasa-arvotyötä, kertoi Kervinen, jolla on itsellään urheilijameriittinään mm. tyttöjen koripallomaaotteluita.
Viiden tuhannen markan tunnustuspalkinnon ja kunniakirjan saanut Kalajokilaakso-lehden urheilutoimittaja ja koripallovalmentaja Markku Huuhtanen palkittiin työstä naisten ja tyttöjen liikunnan ja urheilun hyväksi. Huuhtanen on yli kolmekymmenvuotisen valmentajauransa aikana valmentanut tyttöjä, poikia, miehiä ja naisia ja toimii parhaillaan Koripalloliiton Pohjoisen alueen tyttöjen alue- ja Kalottijoukkueiden valmentajana. Urheilutoimittajana Huuhtanen on edistänyt naisten ja tyttöjen lajien ja toiminnan esiintuomista Kalajokilaakso-lehdessä.
Huuhtanen muistuttaa, että tutkimusten mukaan vain 15 prosenttia urheilujuttujen toimijoista on naisia.
– Urheilutoimittajilla on 30 vuotta ollut se käsitys, että eiväthän tytöt urheile. Päätin, että pidän huolta ainakin siitä, että Kalajokilaakso on valtakunnan keskiarvon yläpuolella, Huuhtanen sanoi.
– Naisten pelien seuraaminenhan on usein paljon mielenkiintoisempaa kuin miesten. Kakkossarjan lentopallossa esimerkiksi naisilla pallo elää ja pelissä on ääntä ja iloa. Miehillä samalla sarjatasolla peli on kaksi kosketusta ja pamaus ja häviö on kuolemanvakava paikka, jatkoi Huuhtanen.
Piikkarit-palkinto myönnetään vuosittain. Se perustuu vuonna 1995 julkistettuun liikunnan ja urheilun sukupuolten välistä tasa-arvoa pohtineen työryhmän raporttiin Piikkareilla – nopeammin, korkeammalle ja tasa-arvoisemmin. Liikuntakulttuurin tasa-arvoistamisen tavoitteena on luoda yhtäläiset harrastus-, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ikään ja sukupuoleen katsomatta. Opetusministeriön yhtenä liikunnan tulosohjauksen kriteerinä on tasa-arvon edistäminen.
Palkinto on aiemmin myönnetty kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaalle (vuonna 1995), TUL:n naistoiminnalle (1996), Oulun Pyrinnölle (1997), Suomen Invalidien Urheiluliiton Doorikset-naisprojektille (1998), Oulun Liikunnaiset-ryhmälle (1999) sekä tamperelaiselle Kansainvälinen Naisten Tapaamispaikka ry:lle (2000).