Suomalainen koripallo jatkaa nousujohteista kehitystään. Uusi lisenssiennätys ylittää edellisen huipun kaudelta 2023–2024, jolloin lisenssejä kirjattiin 22 682. Maanantaina uusi ennätys on kivunnut jo 22 735:een.
Eniten lisenssejä on kuluvalla kaudella ostettu 10–12 -vuotiaille: yhteensä yli 4 000. Kasvu on runsainta nuorimmissa alle 10-vuotiaiden ikäluokissa, ja esimerkiksi eteläisellä alueella kevään supermikrosarjoissa joukkuemäärät ovat räjähtäneet.
Selkeä kasvupyrähdys näkyy myös naisten osuudessa harrastajamääristä. Kuluvalla kaudella naisten kunto- ja harrastesarjoihin on hankittu 1 325 lisenssiä, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin viime kaudella. Alueellisesti lisenssimäärä kasvu kohdistuu eteläiselle, läntiselle ja kaakkoiselle alueella. Seuroista eniten lisenssipelaajia on HNMKY:llä (1 402), Tapiolan Hongalla (1 232) ja Lahti Basketball Junioreilla (812).
– Kasvu on seurausta seurojen pitkäjänteisestä työstä, aktiivisesta junioritoiminnasta sekä koripallon vahvasta näkyvyydestä Suomessa. Koripalloseurat tarjoavat laadukasta toimintaa, kiittelee Koripalloliiton seura- ja kilpailutoiminnan johtaja Susanna Strömberg.
Kasvu näkyy laajasti
Lisenssipelaajien määrän heijastaa kasvua, jota on tapahtunut koko koripalloyhteisössä. Esimerkiksi erotuomarimäärät ovat kasvaneet viime vuosina, mikä vahvistaa kilpailutoiminnan laatua ja mahdollistaa kasvavan ottelumäärän eri sarjatasoilla.
Samaan aikaan koripallon vetovoima näkyy vahvasti myös katsomoissa. Korisliigan ja muiden sarjojen yleisömäärät ovat kehittyneet positiivisesti, ja Susijengin kuusi edellistä kotiottelua on myyty loppuun. Vauhdikas ja katu-uskottava laji kerää silmäpareja myös somessa: Koripalloliiton sosiaalisen median kanavilla on yhteensä 253 000 seuraajaa ja vuonna 2025 niiden sisällöt tavoittivat 75 miljoonaa ihmistä.
Merkittävä sysäys koripalloinnostukselle saatiin viime syksyn miesten EM-kotikisojen myötä. Tampereella pelatut EM-ottelut keräsivät täysiä katsomoita ja loivat vahvan yhteisen koripallokokemuksen, joka on näkynyt myös kasvavana kiinnostuksena lajia kohtaan eri puolilla Suomea.
Koriksen EM-kotikisat toivat Tampereella 55 miljoonaa euroa
– Kaiken kaikkiaan koripallon harrastajia on Suomessa vielä paljon enemmän kuin mitä lisenssimäärä kertoo, sillä ilman lisenssiä harrastavia löytyy niin lapsista kuin aikuisista. On hienoa nähdä, että koripallon kasvu näkyy näin monella tasolla. Seurojen, vapaaehtoisten, valmentajien ja erotuomareiden työ mahdollistaa sen, että yhä useampi pääsee mukaan lajin pariin, Koripalloliiton toimitusjohtaja Kati Packalén sanoo.
Packalén uskoo megatrendien valossa koripallon olevan vahvoilla myös tulevaisuudessa.
– Koripallo vastaa moniin tämän ajan suuriin ilmiöihin. Se on aidosti kansainvälinen ja urbaani laji, joka yhdistää ihmisiä yli taustojen. Samalla koripallo elää vahvasti ajan hermolla myös katukulttuurissa – musiikissa, muodissa ja kaupunkikulttuurissa.
– Tulevaisuudessa yhä tärkeämpää on mahdollistaa ihmisille matalan kynnyksen tapoja liikkua ja pelata. Esimerkiksi 3×3-koripallo avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti pienemmille paikkakunnille ja haja-asutusalueille, joissa pelaajia ei aina riitä viisi vastaan viisi -toiminnan pyörittämiseen.
Koripalloliiton lisenssitilastoja voi tarkastella täällä.