Vaikka Pöllä olikin liigakentiltä sivussa yli vuoden päivät, ei Namika Lahti Junioreissa juniorivuotensa pelanneen ison miehen usko horjunut missään vaiheessa. Jo kuntoutuksensa alkuvaiheessa Pöllän ajatuksissa siinsi pikainen paluu pääsarjaparketeille, joka lopulta koitti vuoden tauon jälkeen, viime kevään ylemmän loppusarjan päätösottelussa.
– Kuntoutuksen aikana rakennettiin hyvä perusta tulevaan. Tavoitteena oli tehdä johdonmukaista työtä päivä kerrallaan miettimättä asioita liian pitkälle. Sitten alettiin vähitellen treenata nopeus- ja voimaominaisuuksia sille tasolle, että voin taas pelata Korisliigassa. Parin kuukauden aikana sain henkisen kipsin sillä lailla rikottua, että ymmärsin pystyväni taas menemään täysillä. Sen jälkeen se on ollutkin kovaa ajoa.
Kun Pöllä viime maaliskuussa allekirjoitti sopimuksen Kataja Basketin kanssa, niin hän kuin valmennusjohtokin tahtoivat pitää odotukset maltillisina. Kausi päättyi Pöllän ja joensuulaisten osalta Korisliigan mitalipeleihin ja neljänteen sijaan ja Pöllän otteet paranivat pudotuspelien edetessä.
Kuluvalla 2024-25-liigakaudella on Pöllän massiiviseksi tunnustettu potentiaali puhjennut viimein kukkaan. Pöllä on kirjauttanut 14,0 pistettä ja 7,1 levypalloa ottelua kohden joensuulaisjoukkueelle, joka tätä kirjoittaessa isännöi Korisliigan ylemmän jatkosarjan kolmatta sijaa.
– Jos kehitystä ajattelee, en olisi kaksi vuotta sitten pystynyt tekemään sellaisia juttuja kuin nyt, esimerkiksi donkkaamaan Clevon Brownin (BC Nokia) naamaan. Samaan aikaan on ihan huuhaata ajatella, että sitä olisi pelaajana koskaan jotenkin valmis. Juuri nyt tuntuu hyvältä, mutta tästäkin voi vielä parantaa huomattavasti, hän pohtii.
Iso osa kehityksessä on ympäristö. Kuopiolaislähtöinen Pöllä viihtyy Joensuussa erinomaisesti.
– Itse savolaisena olen sitä mieltä, että Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo tuntuvat olevan oikeastaan yhtä suurta maakuntaa. Samanluonteisia ihmisiä molemmissa. Joensuussa on kiva pikkukaupunkiviba. Ihmiset tulevat kaupungilla juttelemaan ja osoittamaan kiinnostustaan, luonto on kaunista. Kouvolassa oli vaikeampi lähteä kalastelemaan lähitienoon järville.
Tangopari Pöllä & Aalto ja muita tulevia klassikoita
Pöllä on 211 sentin ja 120 kilon raameillaan poikkeuksellinen suomalaispelaaja. Vieläkin harvinaisempi Pöllä on siinä mielessä, että hän osaa lisäksi kääntää kokonsa taidoksi.
Kuluvalla kaudella on nähty vielä entistäkin harvinaisempi näky, kun Korisliiga-kentillä on nähty kahden kotimaisen kolossin mittelö Pöllän ja tuoreeltaan Susijengiin kutsun saaneen Korihaiden 208-senttisen Mikael Aallon välillä. Ison maajoukkuekaksikon kamppailussa on kaikuja Korisliigan 2010-luvun hegemoniamittelöistä, joissa kovin usein olivat osallisina mm. Damon Williams, Juho Nenonen ja Thomas Gipson.
– Me oltiin Mikaelin kanssa rakas tangopari jo viime kevään pudotuspeleissä ja tällä kaudella on jatkettu siitä, mihin viime kaudella jäätiin. Korihaita vastaan on muutenkin aina erityistä latausta. Ainakin itselle se tuo ekstramotivaatioita, kun Korihaiden fanikatsomo vähän lähettelee terveisiä, Pöllä hymyilee.
– Mikael on urheilullinen, taitava, kokoisekseen poikkeuksellisen taitava suomalainen. Tuollaista kaveria vastaan pelatessa on aina kädet täynnä töitä. En nyt ihan heti vertaisi meitä Neposeen ja Damon Williamsiin, mutta aika kovia tööttejä me puolin ja toisin jaetaan ja mun mielestäni hyvässä hengessä.
Ennen Suomeen paluutaan kesällä 2021 Pöllä flirttaili kertaalleen ulkomaansopimuksen kanssa, mutta päätti keskittyä kehittymiseen kotoisessa Korisliigassa. Hän kertoo noudattavansa strategiaa, jossa yhdistyvät pitkän tähtäimen tavoitteet ja keskittyminen nykyhetkeen.
– Euroopan kentät on edelleen täynnä mun kokoluokan miehiä ja sinne päästäkseen on tietenkin pystyttävä kehittämään omaa peliään. Jos ei sopeudu, silloin kaatuu elon tiellä. Omalla työlistalla on esimerkiksi se, että itseltä löytyisi entistä varmempi kolmen pisteen heitto siltä varalta, että puolustus antaa tilaisuuden ja paikka avautuu, hän selvittää.
– Samaan aikaan Korisliigassa on vielä paljon pelattavaa ja tavoiteltavaa. Pyrin tekemään Korisliigassa kaikkeni ja auttamaan joukkuettani voittamaan samaan aikaan, kun yritän koko ajan pitää silmällä sitä seuraavaa mahdollista haastetta. Se ajatus pätee yhtä lailla koripallossa kuin muussakin elämässä.
Ison miehen katse on hetkessä
Mitä Susijengiin tulee, kesällä 2022 Pöllä oli tiiviisti mukana kilpailussa pelipaikoista Prahan ja Berliinin EM-kisajoukkueessa. Tuon kesän jälkeen hänen Susijengi-uransa on ollut loukkaantumisen ja kuntoutuksen vuoksi rikkonainen.
Erityisesti Pöllän tontilla moni asia on näiden vuosien aikana muuttunut. Jos Suomen maajoukkueella on aina ollut keskimääräistä kapeampi iso kalusto, tänä päivänä joukkueen sentterin ja ison laiturin tontit ovat täynnä kansainvälisen tason isoja miehiä, mikä tiivistää kilpailua pelipaikoista entisestään.
– Hauska taas päästä vääntämään Susijengiin. Tämä on samalla myös aivotyötä, koska kavereilla on niin erilaisia vahvuuksia, ettei samat temput päde kaikkiin. Esimerkiksi Mädiä (Alexander Madsen) vastaan joutuu pelaamaan ihan eri tavalla kuin Mickeä (Jantunen) ja Ollia (Nkamhoua) vastaan. Itse ajattelen lähinnä, että kilpailija syttyy kilpailusta ja sitä haluaa aina pelata parhaita vastaan.
Vaikka EM-kotikisavuosi on juuri käynnistynyt ja seuraavat MM-karsinnat käynnistyvät syksyllä, Pöllä ei tahdo mennä aikaansa edelle spekuloidessaan tulevasta roolistaan Susijengissä.
– Kun viimeksi kaksi ja puoli vuotta sitten annoin tällaisen haastattelun, sen jälkeen hommat meni loukkaantumisten vuoksi uusiksi, joten en missään nimessä tahdo jinxata mitään, hän nauraa.
– Tällä hetkellä keskityn Susijengissä päivään kerrallaan. En mieti sen kummemmin kotikisoja tai muutakaan, vaan pyrin pysymään pelikuntoisena ja ehjänä, parantamaan joka päivä ja olemaan valmis, kun joukkue tarvitsee.
Myös Pöllän edellisestä maaottelusta on tätä kirjoittaessa kulunut kaksi ja puoli vuotta. Joukkueen hioessa iskukykyään EM-karsintaotteluihin Serbiaa ja Tanskaa vastaan kiiluu Pöllän silmissä nälkä päästä jälleen susipaitaan osoittamaan kykyjään.
– Jo pelkkä nimi Serbia merkitsee koripalloilijalle niin paljon. Paljon isoja köriläitä, joiden kanssa olisi kiva painia. Veikkaan, että Serbia yrittää liikuttaa palloa huikealla tavalla ja pistää meidät pesukoneeseen. Meidän tehtävä on vetää töpseli seinästä, ettei linkousta pääse syntymään, hän sanailee.
– Kiva olla taas remmissä. Nautitaan jokaisesta päivästä ja päätetään nämä karsinnat voittoihin. On aina ylpeyden asia vetää Suomi-paita päälle.
Susijengi ja Serbia kohtaavat EM-karsintojen viimeisessä kotiottelussa Espoo Metro Areenalla perjantaina 21.2. klo 18.30 alkaen. Liput otteluun täältä!