Keskustelun johtoajatukseksi nousi monipuolisuus nuorten urheilijoiden harjoittelussa. Mixu Paatelainen otti voimakkaasti kantaa monipuolisen lajivalikoiman puolesta.
– Toivon, että nuoret jalkapalloilijat harrastavat paljon kaikkia lajeja. Suuri kysymys on se, missä vaiheessa erikoistutaan. Mutta oli se laji mikä tahansa, aina tarvitaan monipuolisuutta.
– Taito on opittava varhaisessa vaiheessa. Palloa on alettava kesyttämään jo viiden-kuuden vuoden iässä. Mutta ei se tarkoita sitä, ettei siinä jäisi muille lajeille aikaa, Paatelainen korosti.
Henrik Dettmann ja Petri Kettunen olivat Paatelaisen kanssa samoilla linjoilla.
– Lapsella on oltava paljon vaihtoehtoja. Lapsella on oikeus valita mitä lajia hän haluaa harrastaa, Dettmann linjasi.
– Monipuolisuuden ylläpito on koko suomalaisen urheilun etu. Pallopelit eivät ole mikään muusta urheilusta irrallinen saareke. Lapsen pakottaminen johonkin tiettyyn lajiin on jopa kehitykselle haitallista, Kettunen muistutti.
Aina voi tulla mukaan
Päävalmentajat toivottavat kaikki mukaan toimintaan iästä riippumatta. Monet huiput ovat aloittaneet harjoittelun hyvin nuorena, mutta myöhemminkin aloittaneet ehtivät huipulle, jos taidot sinne riittävät.
– Olkoon lapsi sitten 10- tai 12-vuotias tai minkä tahansa ikäinen, otamme hänet avosylin vastaan. Tällaisen ihmisen potentiaalia ei ole koskaan mitattu. Samalla ihminen voidaan innostaa elinikäiseksi liikkujaksi. Se on jo todella iso palvelus koko yhteiskunnalle, Henrik Dettmann painotti.
– Tasoryhmät ovat todella tärkeitä, jotta jokainen pääsee pelaamaan omalla tasollaan. Näin kukaan ei koe itseään muita huonommaksi, ja omien taitojen kehittyessä innostus vain kasvaa, Mixu Paatelainen mietti.
– On lajiliittojen tehtävä rakentaa järjestelmät siten, että kaikki saavat pelata omalla tasollaan, Petri Kettunen totesi.
Urheilija keskiössä
Suomalainen valmennuskulttuuri on muuttunut yksilökeskeisempään suuntaan ennen vallalla olleesta autoritäärisestä toimintatavasta. Nykyaikainen valmentaja keskustelee pelaajiensa kanssa.
– Suomalaisessa urheilussa on ennen toimittu lajikeskeisesti. Pitäisi toimia yksilö- ja henkilökeskeisesti, sillä innostuksen ja intohimon luominen ovat kaikkein tärkeimmät asiat lasten urheilussa, Erkka Westerlund painotti.
– Parhaan tuloksen minusta saivat irti omalla peliurallani ne valmentajat, jotka olivat kiinnostuneita myös minusta, Tuomas Sammelvuo pohti.
– Kyse on osallistavasta valmentamisesta. Mutta kyllä edelleenkin laivan kapteenin pitää määrittää suunta, mihin miehistö pyrkii, Henrik Dettmann summasi keskustelua.
Viime vuonna alkanut lajien välinen yhteistyö jatkuu eri tasoilla lajiliitoissa. Seuraava askel on ulottaa yhteistyö aina alueelliseen seuratyöhön asti. Myös päävalmentajat jatkavat tapaamisia ja ammentavat oppia toisiltaan.