Vielä kuluvana vuonna Koripalloliitto on järjestänyt maajoukkuetoimintaa FIBA-ikäluokkien lisäksi 15- ja 17-vuotiaille.
Uudessa järjestelyssä kyse on maajoukkuetoiminnan tehostamisesta, joka tähtää parempiin tuloksiin.
– Yksinkertaistetusti kyse on siitä, että meidän on saatava nuorten maajoukkueet pelaamaan (Euroopan) A-tasolle, jonne haluamme myös aikuismaajoukkueemme. Miten voimme olettaa aikuisten pelaavan A-tasolla, jos nuorten maajoukkueemme eivät pelaa siellä, kysyy miesten maajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann.
Myös Koripalloliiton huippukoripallojohtajan titteliä kantava Dettmann näkee maajoukkuetoiminnan tiivistämisen luonnollisena. Mallia on otettu maista, jotka ovat tuloksia pystyneet tekemään.
– Olemme harrastaneet Suomessa vähän kaikille –filosofiaa, joka kilpaurheilussa tuottaa nimensä mukaisesti vähän voittoja kaikille, Dettmann lataa.
– Tavoitteemme on saavuttaa kilpailullista menestystä. Niukat resurssimme on kohdennettava mahdollisimman tehokkaasti.
– Kaksi asiaa nousee ylitse muiden. Ensinnäkin nuorten maajoukkueleirityksen ja –toiminnan tason täytyy olla kilpailijamaiden tasolla. Jos olemme nyt perässä, täytyy kaikkien tahojen tehdä entistäkin kovemmin töitä. Toinen asia on sisääntulomaajoukkue, jolla on tulevaisuudessa erittäin merkittävä rooli maajoukkuetoiminnassa ja siihen on panostettava määrällisiä ja laadullisia resursseja, Dettmann selvittää.
– Sisääntulomaajoukkueessa kohtaavat entistä tiiviimmin maajoukkue- ja seuravalmennus. Joukkueeseen on tarkoitus rekrytoida lahjakkaimmat alle 15-vuotiaat pelaajat ja saada heidät parhaaseen mahdolliseen valmennukseen, varmistaa pelaajille yhteistyössä seurojen kanssa laadukas paikallistason valmennus.
Rajoja etsimään
Kansainvälisen koripalloliiton kilpailuformaattien myötä sekä maksimaalista panostuksen ja saatavan hyödyn suhdetta haettaessa nuorten maajoukkuetoiminnot tulevat keskittymään jatkossa entistä selkeämmin kesäkuukausille.
– Nuorten maajoukkueiden tavoitteena on tuottaa aikuismaajoukkueille pelaajia, valmistaa lahjakkaimmat suomalaiset koripalloammattiin ja joukkueina pelata A-tasolla, luettelee Dettmann.
– Tehtävämme on siis kehittää lahjakkaimpia pelaajiamme ja varmistaa maajoukkueiden menestys. Kesällä vastuu tästä työstä on pitkälti Koripalloliitolla ja talvella seuroilla. Tärkeintä on lahjakkaimpien pelaajien laadukas ympärivuotinen valmennus.
Muutamista urautuneista ajatuksista Dettmann haluaisi suomalaisessa koripallossa ja urheilussa päästä eroon.
– Olemme aivan liian pitkään olleet liian kiinnostuneita pelaajan iästä. Meidän pitäisi olla pikemminkin kiinnostuneita pelaajan potentiaalista, peräänkuuluttaa Dettmann linjaten samalla nuorten maajoukkuetoimintaa.
– Jatkossa yksi nuorten maajoukkuetoiminnan tehtävistä tulee olemaan se, että pelaajalle varmistetaan hänen kehityksensä kannalta riittävä haastetaso. Riippumatta siitä minkä ikäinen pelaaja on.
– Esimerkki tästä ajattelutavasta nähtiin jo kuluneena kesänä, kun Petteri Koponen nostettiin suoraan 17-vuotiaiden maajoukkueesta 20-vuotiaiden EM-kisoihin. Tämän seurauksena hän oli heti syksyllä valmis pelaamaan miesten maajoukkueessa.
– Tärkeintä on, että kyseinen ajattelumalli siirtyy myös seuratasolla, Dettmann perää.
Nuorten maajoukkuetoimintojen uudelleenjärjestelyistä Dettmann on keskustellut lukuisten tahojen kanssa. Keskustelut ovat olleet toiveita herättäviä.
– Ilolla olen pistänyt merkille kuinka paljon intohimoja nuorten maajoukkuetoiminta herättää. Se on tärkeämpi asia kuin olemme viimeisen vuosikymmenen aikana ehkä oivaltaneet.
Uudelleenjärjestelyitä tehtäessä Koripalloliitto on päättänyt myös katsastaa nuorten maajoukkuevalmentajien tilanteen uudelleen. Käynnissä on avoin haku 16- ja 18-vuotiaiden maajoukkueiden pää- ja apuvalmentajan tonteille, josta lisätietoja tästä.
Lisätietoja: /maajoukkueet/