26.6.2023 12:11 Eemi Luukkonen, 200 cm ja 20 vuotta, kasvoi vuosi sitten kesällä ikäluokkamaajoukkueensa keulakasvoksi ja nosti vajaamiehisen ryhmänsä altavastaajan asemasta B-divisioonan mitalipeleihin. Nyt Lahti Basketballin juniorimyllyn kasvatti nauttii ensimmäisestä kesästään aikuisten maajoukkueympyröissä ja tähtää seuraavalle kehitysaskeleelleen.
Eemi Luukkonen on noussut nuorten maajoukkueista aikuisten maajoukkuetasolle. Kuvat: Ville Vuorinen / Susijengi.
FIBA:n kansainvälinen nuorisomaajoukkuekalenteri ampaisi kahden pandemiakesän jälkeen kunnolla käyntiin kesällä 2022.
Eemi Luukkosen edustaman 2002 syntyneiden ikäluokan EM-kisat peruttiin niin viimeisenä U18- kuin ensimmäisenä U20-vuonnakin, joten innostus oli käsinkosketeltavaa, kun ryhmä kerääntyi vielä kerran yhteen valmistautumaan viimeiseen juniorimaajoukkuekesään.
- Porukassa oli kesän ensimmäisistä päivistä alkaen hyvä meininki. Harjoituspelit sujui onnistuneesti ja saatiin kehitettyä meidän peliä koko ajan. Kesään lähtiessä tavoitteena oli pelata meidän parasta korista EM-kisoissa ja siinä onnistuttiin, Luukkonen muistaa.
Jos edeltäneet ikäluokat (1999-2001 syntyneet) olivat keränneet suitsutusta kansainvälisen tason potentiaalistaan ja kellottaneet ennätyksiä niin U16- kuin U17-ikäluokissakin, vuonna 2002 syntyneitä pidettiin ennemminkin ”duunari-ikäluokkana”, johon kohdistuneet odotukset olivat maltillisemmat.
Joukkue haki kuitenkin EM-kisojen ensimmäisestä viidestä ottelustaan neljä voittoa ja haastoi Serbiankin tasaväkiseen kamppailuun ennen taipumistaan. Erinomaiset otteet petasivat ryhmälle paikan B-divisioonan EM-mitalipeleissä ja kaksi yritystä nousta kisojen kolmen parhaan joukkoon ja sitä kautta Euroopan A-divisioonaan.
Kisojen huipentuessa sen kolme aloitusviisikon pelaajaa – Max Besselink, Aarni Korkiatupa ja Sebastian Lindberg – olivat kuitenkin sairaina tai loukkaantuneina sivussa ja vajaamiehinen ryhmä taipui välierässä Islannille ja pronssiottelussa Virolle. Myös A-divisioonapaikka meni sivu suun.
- Se oli hieno joukkue. Ollaan kavereiden kanssa jälkikäteen puhuttu, että se oli parhaita junnumaajoukkuekokemuksia koskaan. Vaikka kirveli tosi paljon, että nousu jäi saavuttamatta, olen jälkikäteen oppinut arvostamaan sitä kokemusta ja mahdollisuutta olla tuollaisen jengin kapteeni, Eemi kiittää.
Jotain kertoo sekin, että Eemi Luukkonen oli 12,7 pisteen, 5,3 levypallon, 2,3 syötön ja 1,7 riiston ottelukohtaisilla keskiarvoilla maajoukkueen ylivoimainen tehopelaaja.
- Etenkin turnauksen loppua kohden, kun äijää joutui eri syistä sairastuvalle, piti yrittää nostaa tasoa ja johtaa omalla esimerkillä. Onnistumisia tuli pelin kaikilla osa-alueilla ja pitää olla jälkikäteen tyytyväinen.
Eemi Luukkonen on pelityyliltään hyvin perinteinen Lahti-koripallon kasvatti.
Tilannekovuus, kolhuja kaihtamattomuus, periksiantamattomuus ja pieni pilke silmäkulmassa ovat kuuluneet Lahti-koripallon tunnusmerkkeihin niin 70-, 80- kuin 90-luvullakin syntyneiden ikäluokissa. Sama trendi on kantanut 2000-luvulle.
- Ihan ehdottomasti mä edustan lahtelaista koripalloperinnettä, Eemi naurahtaa.
- Tiedän kyllä mistä puhutaan. Se pelityyli on jostain syystä juurtunut vuosien aikana Lahteen ja kuulemma samat asiat periytyy ikäluokasta toiseen. Siistiä, että on olemassa tällaisia perinteitä.
Eemin isä Tero Luukkonen pelasi Lahden NMKY:n 1990-luvun menestysjoukkueissa ja sai tähtihetkensä nostamalla kevään 1996 välierien kolmannessa osaottelussa viimeisen sekunnin voittokorin Tapiolan Honkaa vastaan.
- Meidän perheessä koris on ollut aina iso juttu ja molemmat siskonikin on pelannut korista. Aloitin koriksen jo kuusivuotiaana ala-asteen koriskoulussa ja vaikka pelasin hetken futistakin, koris oli selkeästi mulle tärkeämpi. Kun vanhemmat kannusti alusta asti, laji oli helppo ottaa haltuun, Eemi taustoittaa.
- Sain sekä pikkujunnuna että vähän vanhempana juniorina koripallo-oppia useilta erinomaisilta valmentajilta. Tietysti olen katsonut myös muita lahtelaispelaajia ja oppinut heidän esimerkistään, miten lajia pelataan.
Kun Luukkonen kasvoi teini-ikään, vanha Namika Lahden organisaatio teki tilaa Lahti Basketballille, jonka puitteissa entiset Namika-pelaajat Roope Suoniosta Jami Luhtaseen alkoivat rakentaa Lahti-koripallon uutta tulemista. Organisaatio on antanut myös Eemille mahdollisuuden varttua junnupelaajasta aikuispelaajaksi.
- Lahti Basketball on ollut tosi hyvä kehitysympäristö. Mun kannalta oli iso asia, kun muutama vuosi sitten saatiin Team Pajulahden kanssa paikka Divari B:ssä ja sain sieltä tuntumaa miesten peleistä. Se auttoi myöhemmin mut valmiimmaksi ottamaan roolia Korisliigassa.
Tulevaksi kaudeksi Luukkonen on vaihtamassa kuitenkin maisemaa. Eemi solmi kesäkuun alussa 2+1-vuotisen sopimuksen Karhu Basketin kanssa. Tähtäimessä on ennen kaikkea seuraava kehitysloikka.
- Mitä olen Kauhajoelle katsellut, niin aika moni pelaaja on onnistunut siellä tekemään isoimman läpimurtonsa, hän pohtii.
- Suurimmat kehityskohteet mulla on tällä hetkellä pallonkäsittely ja heitto. Nykykoriksessa kolmen pisteen heitto on sen verran tärkeä asia, että sen vakiinnuttaminen on ihan ehdoton lähitulevaisuuden tavoite, joka varmasti avaa peliä entistä kokonaisvaltaisemmin.
Jos Luukkonen paketoikin juniorimaajoukkuetaipaleensa vuosi sitten, aikuisten maajoukkuetasolla kaikki on hänen osaltaan vasta alkamassa.
Eemi kutsuttiin keväällä mukaan kesäkuun Susijengi Rising Stars -leiritykseen ja viime keskiviikkona ansioluetteloon lisättiin yksi haastajamaaottelu, kun Eemi juoksi Suomi-paidassa kentälle Helsingin Rising Stars -turnauksessa Viroa vastaan.
- On ollut todella siistiä mukana. Olen tykännyt tosi paljon tässä ryhmässä treenaamisesta ja pelaamisesta. Treenien taso on ollut älyttömän kova ja vaikka olenkin nuorimmasta päästä, olen mielestäni päässyt tosi hyvin rytmiin, Eemi hehkuttaa.
Luukkonen tiedostaa myös Rising Stars -ryhmän aseman tulevien Susijengi-pelaajien kehityshautomona. Miro Little luonnollisesti sinetöi Susijengi-asemansa viime kesän EM-kisoissa, mutta joukossa on myös koko tukku Korisliigan kärkinimiä, NCAA:ssa läpimurtonsa tehneitä pelaajia ja eurokenttien ammattilaisia, joilta hänen on hyvä ammentaa oppia.
- Mukana on monta tuttua kaveria Korisliigasta ja junnuvuosilta, mutta myös muutamia kavereita, joita on tullut vastaan tosi harvakseltaan. Tämä leiritys on ollut myös mahdollisuus nähdä eri tapoja, joilla korista pelataan ja vertailla omaa pelitapaa niihin.
Kesäkuu vaihtuu loppuviikolla heinäkuuksi ja Susijengi Rising Stars -leiritys huipentuu. Tallinnassa pelattavassa turnauksessa Rising Stars -ryhmä kohtaa ensin keskiviikkona MM-kisaisäntä Filippiinien miesten maajoukkueen ja torstaina Viron, joka hakee revanssia viime keskiviikon tappionsa jäljiltä.
- Vähän mietittiin kavereiden kanssa, että onkohan Jordan Clarkson mukana Filippiinien jengissä, mutta ei kuulemma ole, Eemi naurahtaa.
- Meistä ei ole kukaan pelannut Filippiinejä vastaan, joten tulee olemaan tosi siisti kokemus ja haaste kohdata heidät. Viro tulee varmaan aika lujaa viime keskiviikon tappionsa jäljiltä, mutta siihenkin on oltava valmiita.
Susijengi Rising Stars kohtaa Tallinnan Kalevi Spordihallissa keskiviikkona 28.6. klo 18.00 Filippiinien miesten maajoukkueen ja torstaina 29.6. klo 18.00 Viron haastajamaajoukkueen. Turnauksen lipunmyyntiin täältä.
Parin vuoden ajan näytti siltä, että suomalainen koripalloyleisö olisi unohtanut Dre’n. HBA-Märskystä lähdettyään Andre Gustavson viihtyi peräti kuuden kauden ajan Richmondin yliopistossa, josta viimeisen kauden kokonaan pelaamatta. Valencian olympiakarsinnat palauttivat kuitenkin ihmisten mieliin Gustavsonin vahvuudet koripalloilijana ja syyskausi on näyttänyt, että Gustavsonista tulee olemaan pitkään iloa niin Suomi-korikselle.
Susijengin kaukoheittäjien eliittiin vuosien ajan lukeutunut Topias Palmi, 30, raivasi tiensä EM-miehistöön 2022, jäi viimeisenä rannalle Okinawan MM-kisajengistä 2023 ja omisti viime kesän harjoittelulle. Korisliigan ykköstykkeihin lukeutuvan Tampereen Pyrinnön kasvatin tavoitteena on nyt ensiksi paluu rotaatiominuuteille Susijengissä ja sitten EM-kisayleisön eteen juokseminen kotikaupungissaan Tampereella.
Andre Gustavson kolkutteli 2010-luvun viimeisinä vuosina Susijengin portteja yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista suomalaispelaajista. Vaikka viimeiseen neljään vuoteen Gustavsonia ei ole maajoukkuepaidassa nähty, on hänen tähtäimensä kuusivuotiseksi venähtäneen NCAA-uran ajan ollut koko ajan ammattilaisurassa ja Susijengissä.
Vaikka Joel Mäntynen, 21, onkin tehnyt itsestään nimeä ennen kaikkea pisteidentekijänä, hän yllätti jopa itsensä kohotessaan viime kaudella Korisliigan parhaiden pistemiesten kategoriaan. Puhjettuaan kukkaan pääsarjatasolla Mäntynen hakee nyt uralleen seuraavaa nostetta. Susijengi Rising Stars -leiritys palvelee tässä kokonaisuudessa useampaa tarkoitusta.
Perttu Blomgren, 21, sai seurajoukkuekaudesta 2022–23 sen, mitä tavoittelikin: runsaasti peliminuutteja ja mahdollisuuden jatkaa nousuaan Korisliigan kärkipelaajien joukkoon. Nyt edessä on Blomgrenin uran toinen susikesä ja jo ensimmäisessä ottelussa Latviaa vastaan hän osoitti, miksi häntä pidetään kansainvälisen tason pelaajalupauksena.
Perinteikkään kotkalaisseuran KTP:n kasvatti Vili Nyman, 25, kuului oman ikäluokkansa juniorimaajoukkueen ehdottomiin kärkinimiin. Määrätietoinen harjoittelu auttoi Nymania tekemään läpimurtonsa Korisliigan kotimaiseen eliittiin 2022-23-kaudella ja nyt mies on palannut puolen vuosikymmenen jälkeen Suomi-paitaan Susijengi Rising Stars -leirityksessä.
KTP:n juniorimyllyn kasvatti Thomas Tumba, 22, on tunnettu koripallopiireissä yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista koripalloilijoista. Joensuussa vietetty ensimmäinen ammattilaiskausi toi mukanaan Suomen cupin mestaruuden, SM-pronssia ja Korisliigan vuoden tulokkaan palkinnon. Susikesä 2023 on ”Masille” taas mahdollisuus ottaa yksi kehitysloikka.
Susijengiä viimeiset kuusi vuotta edustanut Kataja Basketin pelinrakentaja Jamar Wilson, 37, saavutti syksyllä merkittävän rajapyykin valmistuttuaan urheilujohtamisen maisteriksi Southern New Hampshiren yliopistosta. Wilson keskittyy vielä täysillä koripallouraansa, mutta uskoo koulutuksen olevan apuna yhteisön auttamisessa pelivuosien jälkeen.
BC Nokian juniorimyllystä maailmalle lähtenyt 195-senttinen ja 25-vuotias Shawn Hopkins palasi viime syksynä kotimaahansa neljän Yhdysvalloissa viettämänsä kauden jälkeen. Jo debyyttikausi Korisliigassa osoitti, että ”Pikku-Hopi” ei ole pelkästään lennokas donkkaaja, vaan kansainvälistä uraa havitteleva ja kovaa vauhtia kehittynyt jokapaikanhöylä.
Korisliigaan saadaan syksyllä kosolti kansainvälistä kokemusta lisää, kun Helsinki Seagullsin kanssa kolmivuotisen sopimuksen solminut Susijengin kapteeni Shawn Huff, 35, kirmaa kotimaan pääsarjakentille ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen.