Uusi tutkimus avaa nuorten maajoukkuepelaajien pelaajapolkuja

28.1.2025 11:55 Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.

Nyt toteutettu kysely käynnistää KIHUn ja joukkuepelien tiiviimmän yhteistyön ja on ensimmäinen askel joukkuepelien nuoria maajoukkueurheilijoita koskevan tietopohjan laajentamisessa. Yhteistyön päätavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä huippupelaajaksi kehittymisestä joukkuepeleissä.

– Pelaajan kasvu ja kehittyminen tapahtuvat sekä yksilönä että vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa ja siihen vaikuttavat monet yksilöön, ympäristöön ja järjestelmään liittyvät tekijät. Tästä syystä onkin tärkeää, että pelaajien kehityspolkuja ja niihin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti useasta eri näkökulmasta, kertoo KIHUn johtava asiantuntija Minna Blomqvist.

Pelaajien taustatiedoista selviää, että alkuvuonna syntyneitä pelaajia on enemmän mukana lähes kaikissa nuorten maajoukkueissa ja suhteellisen iän vaikutus on selkein nuoremmissa maajoukkueissa, joissa lähes kolmasosa pelaajista on syntynyt tammi- tai helmikuussa. Kaikista koripalloa pelaavista vastaajista 33 prosenttia on syntynyt ensimmäisen vuosineljänneksen aikana – tyttöjen kohdalla jopa 53 prosenttia. Vastaavasti viimeisen vuosineljänneksen aikana on syntynyt 6 prosenttia, tytöistä vain 3 prosenttia.

– Pyrkimys tasapuolisiin valintaprosesseihin edellyttää ilmiön vaikutusten tiedostamista. Vaikutusten vähentäminen vaatii koulutusta maajoukkue- ja seuravalmentajille, urheilijoille ja vanhemmille sekä pelaajien pitkäjänteistä kehittämistä. Lisäksi tulee tunnistaa nuorempien ja myöhemmin kehittyvien pelaajien potentiaali ja tuen tarve tiellä aikuisiän huippupelaajaksi, kommentoi joukkuelajien asiantuntija Mikko Häyrinen.

Lisää monipuolisuutta koululiikunnasta

Pelaajien kehityspolkujen osalta kyselyn tulokset osoittavat, että seurassa harrastaminen aloitetaan nuorena ja lajiin erikoistuminen tapahtuu valtaosalla varhain. Koripalloilijoista 84 prosenttia aloitti koripallon pelaamisen seurassa viimeistään 9-vuotiaana. Koripallo valittiin päälajiksi tyypillisimmin 10–12-vuotiaana. 

Tarkasteltaessa kaikkien lajien pelaajien harjoitteluhistoriaa eri ikävaiheissa havaitaan, että pelaajien harjoitustaustat ovat hyvinkin erilaisia. Harjoittelun kokonaismäärät olivat suosituksiin verrattuna pieniä kaikissa ikäluokissa erityisesti niillä pelaajilla, jotka harjoittelivat omatoimisesti vähän, ja niillä, jotka eivät harrastaneet päälajinsa ohella muita lajeja. Lisäksi kokonaisharjoitusmäärät olivat alimmillaan yläkouluikään tultaessa, jolloin sekä pihapelien että muiden lajien harrastaminen väheni selkeästi ja päälajin ohjatun harjoittelun määrä pysyi ennallaan. 7–9 -vuotiaana 47 prosenttia koripalloilijoista harrasti urheiluseurassa myös jotakin muuta lajia, kun 13–15 -vuotiaana muita lajeja harrastavien pelaajien osuus oli enää 3 prosenttia. 15-vuotiaana maajoukkuekoripalloilijoiden kokonaisharjoittelumäärä oli tytöillä keskimäärin 14,9 tuntia viikossa ja pojilla 14 tuntia viikossa.

– Yksi parhaista tavoista lisätä monipuolista liikkumista on koululiikunnan ja koulupäivien yhteydessä tapahtuvan liikkumisen lisääminen, sillä se tarjoaa tasapuoliset mahdollisuudet kokeilla eri lajeja. Monipuolisen liikunnan, kuten pihapelien, mahdollistaminen ja siihen kannustaminen ovat keskeisiä tekijöitä terveellisen ja aktiivisen elämän rakentamisessa, painottaa Koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmann.

Edellä esitellyt tulokset käyvät ilmi KIHUn toteuttamasta kyselystä, johon vastasivat kaikkiaan seitsemän eri joukkuepelin (jalkapallo, jääkiekko, koripallo, käsipallo, lentopallo, pesäpallo ja salibandy) 15–19 -vuotiaat maajoukkueurheilijat. Aineisto kerättiin maajoukkueiden leiritapahtumien yhteydessä lokakuun 2023 ja kesäkuun 2024 välisenä aikana ja kyselyyn vastasi kaikkiaan 537 tyttö- ja poikapelaajaa (tytöt n=249, pojat n=288), joista 56 oli koripalloilijoita. Kyselyllä kerättiin tietoa muun muassa nuorten pelaajien urheilupoluista, uranäkymistä ja kaksoisurakokemuksista, oppimisen itsesäätelytaidoista ja harjoitteluympäristöistä sekä harjoittelusta ja kilpailemisesta.

Yhteistyön jatkamisesta sovittu viideksi vuodeksi

Hankkeeseen osallistuneet seitsemän lajiliittoa ja Olympiakomitea pitävät tutkimusta niin merkittävänä, että yhteistyötä päätettiin jatkaa. Hankkeen jatkosta seuraavan viiden vuoden ajan on tehty sopimus KIHUn, Suomen Olympiakomitean ja lajiliittojen kesken.

– Pelaajakehitystyön tavoitteena joukkuepeleissä on luonnollisesti auttaa pelaajia saavuttamaan oma potentiaalinsa, joka sitä kautta vaikuttaa tulevaisuudessa myös huippu-urheilumenestykseen. Jotta lajiliitot voivat tässä työssä osaltaan auttaa, tarvitaan tietoa pelaajan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä pelaajapolun eri vaiheissa lapsuudesta lähtien, tiivistää Olympiakomiteassa joukkuepelien huippu-urheiluvastaavana toimiva, koripalloväelle niin kentiltä kuin penkin päästä tuttu Juha Sten.

– Kyselyn tulokset ovat jo tähän mennessä antaneet arvokasta lisätietoa lajeissa tehtävän pelaajakehitystyön tueksi, mutta selvitettäviä asioita on paljon ja työ niiden parissa jatkuu. On todella hienoa, että kaikki osapuolet näkevät tämän merkittävänä asiana ja yhteistyötä tehdään tutkimus- ja kehittämistyön osalta ainakin seuraavan viiden vuoden ajan, lisää Sten.

Havaintoja kyselyn tuloksista

• Alkuvuonna syntyneiden pelaajien määrä korostuu etenkin nuoremmissa ikäluokissa.
• Seurassa harrastaminen aloitetaan nuorena ja päälajiin erikoistutaan varhaisessa vaiheessa.
• Harjoitusmäärät ovat pieniä kaikissa ikävaiheissa.
• Yläkouluikään tultaessa omatoimisen harjoittelun ja pihapelien määrä sekä muiden lajien harrastaminen vähenee merkittävästi.
• Valmennusympäristöissä pitkän aikavälin kehittymisen tukeminen on hyvällä tasolla, kun taas kehitettävää on urheilijoiden ja valmentajien välisessä vuorovaikutuksessa.

Lataa julkaisu

Blomqvist, M., Mononen, K., Häyrinen, M. & Saari, A. 2024. Joukkuepelit – Huippupelaajaksi kehittyminen 2024, tuloskooste.

Lisätiedot

Johtava asiantuntija Minna Blomqvist, KIHU
p. 050 305 9040, minna.blomqvist@kihu.fi

Asiantuntija Mikko Häyrinen, KIHU
p. 0400 185 513, mikko.hayrinen@kihu.fi

Huippu-urheiluvastaava Juha Sten, Suomen Olympiakomitea
044 374 6313, juha.sten@olympiakomitea.fi