FIBA:n seurakilpailuihin muutoksia kaudella 2000-2001

Kansainvälisen koripalloliiton FIBA:n Euroopan pysyväiskonferenssi kokoontui Maltalla 15.-16. toukokuuta. Kokouksessa olivat paikalla 41 maan koripalloliittojen edustajat Euroopan 50:stä jäsenmaasta.

Maltalla tehtiin mullistavia päätöksiä varsinkin koskien Euroopan alueen seurajoukkuekilpailuita. Seuraavassa päätöksistä merkittävimmät.

Pelaajien vapaan liikkumisen määritelmä Euroopassa

Pysyväiskonferenssi totesi FIBA:n hallituksen päätöksen koskien pelaajien maailmanlaajuista vapaata liikkumista, mutta ilmaisi samalla huolensa siitä, että päätös saattaa heikentää huomattavasti maajoukkueita sekä ponnisteluja kehittää nuoria eurooppalaisia pelaajia.

FIBA:n hallituksen 4.-5.5. tekemän päätöksen mukaisesti pelaajamarkkinat vapautuvat 1. heinäkuuta 2000 maailmanlaajuisesti kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita koskien. FIBA:n hallitus jätti kuitenkin päätöksessään takaoven aluekohtaisille lisärajoituksille ja Euroopan pysyväiskonferenssi päätti käyttää tätä mahdollisuutta. Se päätti Euroopassa vapaata liikkumista koskevat periaatteet, jotka ovat 1.7.2000 alkaen seuraavat:

  • Vapaa liikkuminen koskien Euroopan alueen 50 jäsenmaan kansalaisia
  • Euroopan alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten rekisteröintimahdollisuus rajoitetaan kahteen.

Päätökset koskevat siis vain kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita. Jokainen jäsenmaa voi tehdä kansallisia sarjojaan koskevia lisämääräyksiä.

Esimerkki: Jos Suomi ottaa säännöt sellaisenaan käyttöönsä, voi SM-sarjajoukkueessa pelata esimerkiksi 10 venäläistä pelaajaa, mutta vain kaksi amerikkalaista.

Toukokuun alussa pitämässään kokouksessa FIBA:n hallitus päätti myös, että koripallokansalaisuuden saamiseen liittyvä kolmen vuoden karenssiaika poistetaan. Kyseinen odotusaika on koskenut pelaajia, jotka ovat vaihtaneet maan kansalaisuutta, mutta ovat joutuneet odottamaan kolme vuotta ennen kuin ovat voineet edustaa uuden kotimaansa maajoukkuetta virallisissa kilpailuissa.

Euroopan pysyväiskonferenssi päätti Maltan kokouksessaan pyyttää FIBA:n hallitusta tutkimaan mahdollisuutta pitää sittenkin kolmen vuoden karenssiaika voimassa.

Euroopan seurajoukkuekilpailut kaudella 2000-2001

Miesten kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita on Euroopassa kolme; hierarkiajärjestyksessä Euroliiga, EuroCup (nyk. Saporta Cup) sekä Korac Cup. Naisten koripalloilussa kilpailuita on puolestaan kaksi; Euroliiga ja Ronchetti Cup.

Pysyväiskonferenssi päätti hyväksyä seuraavat muutokset koskien Euroopan sisäisiä kansainvälisiä seurajoukkuekilpailuita, jotka tulevat voimaan pelikaudelle 2000-2001.

Euroliiga, miehet

Euroliigan televisiointi- ja markkinointioikeudet keskitetään ja niitä tulee hallinnoimaan Euroliigalle perustettava toimisto.

Euroliigaan osallistuu kaudella 2000-2001 nykyisen lailla 24 joukkuetta, mutta pelioikeuksien saajat määriteltiin uudestaan. Ensi kauden jälkeen paikat jaetaan siten, että kauden 1999-2000 Euroliiga-finalistit (2) saavat automaattisesti paikan seuraavan vuoden Euroliigaan. Lisäksi 12 parhaiten rankattua maata saavat kukin yhden paikan. Neljä parhaiten rankattua saavat vielä yhdet lisäpaikat. Myös EuroCupin neljän parhaimman joukkueen edustamat maat ansaitsevat paikat liigaan, joiden lisäksi FIBA:n komissio myöntää viimeiset kaksi paikkaa.

Huomattavaa on se, että yhden maan maksimikiintiö Euroliigassa on kuitenkin kolme joukkuetta.

EuroCup, miehet

EuroCupissa, joka nykyisin kantaa nimeä Saporta Cup, on viime vuosina pelannut 48 joukkuetta. Kaudelle 2000-2001 joukkueiden määrä supistetaan 24:een, jotka jaetaan neljään kuuden joukkueen lohkoon. Pudotuspeleihin selviytyy lohkojen neljä parasta.

Paikat EuroCupiin jaetaan siten, että 18 parhaiten rankattua maata saavat yhden joukkueen mukaan. Euroliigassa 3. ja 4. sijoittuneiden joukkueiden maille sekä Korac Cupissa neljän parhaimman joukkoon selviytyneiden joukkueiden maille annetaan kullekin yhdet paikat EuroCupiin.

Yhden maan maksimikiintiö EuroCupissa on kuitenkin kaksi joukkuetta.

Korac Cup, miehet

Nykyisin Korac Cupiin ilmoittautuneiden joukkueiden määrä on yhdellä karsintakierroksella supistettu 64:een, jotka ovat jatkossa jaettu 16:sta neljän joukkueen alkulohkoon.

Pelikaudella 2000-2001 Korac Cupiin voi ilmoittautua maksimissaan 128 joukkuetta, joille järjestetään kaksi karsintakierrosta siten, että karsintakierrosten jälkeen jäljelle jää 32 joukkuetta. Joukkueet jaetaan jatkossa kahdeksaan neljän joukkueen alkulohkoon.

Yhden maan maksimikiintiö Korac Cupissa on joka tapauksessa neljä joukkuetta. Lisäksi maiden maksimikiintiö kaikissa kolmessa seurajoukkuekilpailuissa yhteensä on seitsemän.

Euroliiga, naiset

Euroliigaan osallistuu kaudella 2000-2001 nykyisen mallin mukaisesti 16 joukkuetta, mutta pelioikeuksien saajat määriteltiin uudestaan. Ensi kauden jälkeen paikat jaetaan siten, että kauden 1999-2000 Euroliiga-finalistit (2) saavat automaattisesti paikan seuraavan vuoden Euroliigaan. Lisäksi 10 parhaiten rankattua maata saavat kukin yhden paikan. Kaksi parhaiten rankattua saavat vielä yhdet lisäpaikat. Myös Ronchetti Cupin kahden parhaimman edustamat maat ansaitsevat paikat liigaan.

Myös liigan pelitapa koki muutoksen. Kaudella 2000-2001 joukkueet jaetaan neljään neljän joukkueen alkulohkoon (nyk. kaksi kahdeksan joukkueen), joiden jatkoonpääsijät pelaavat kaksi pudotuspelikierrosta (nyk. yksi kierros).

Yhden maan maksimikiintiö Euroliigassa on kuitenkin kolme joukkuetta.

Ronchetti Cup, naiset

Pelikaudella 2000-2001 Ronchetti Cupiin voi ilmoittautua maksimissaan 164 joukkuetta, joille järjestetään yksi karsintakierros siten, että karsintakierroksen jälkeen jäljelle jää 32 joukkuetta. Joukkueet jaetaan jatkossa kahdeksaan neljän joukkueen alkulohkoon.

Yhden maan maksimikiintiö Ronchetti Cupissa on kuitenkin viisi joukkuetta. Lisäksi maiden maksimikiintiö kahdessa seurajoukkuekilpailuissa yhteensä on joka tapauksessa viisi.