Valmistuneen selvityksen tavoitteena oli selvittää koripallon lopettaneiden ja aloittaneiden pelaajien lukumääriä ja osuuksia nuorten ikäluokissa sekä alueittain. Suomen väestöennusteesta esiin nousevat syntyvyyden lasku ja pienevät ikäluokat luovat haasteen myös koripallolle tulevina vuosina.
Selvityksen ja ennusteen valmistelivat Markku Salmikivi ja Timo Mannonen, jotka ovat tehneet Koripalloliitolle useita tilastoihin pohjautuvia selvityksiä vajaan kolmenkymmenen vuoden ajan.
– Lisenssitutkimus ja -ennuste antavat eväitä ja työkaluja, jotka pohjautuvat puhtaasti numerodataan. Vaikka toinen on faktaa ja toinen ennuste, uskon, että näistä numeroista niin seurat kuin Koripalloliittokin saa tärkeän työkalun itselleen, Markku Salmikivi näkee.
– Koripalloliiton ja seurojen puolesta haluan esittää suuret kiitokset Markulle, Timolle sekä Tiina Karvoselle tämän loistavan aineiston koostamisesta. Yritämme yhdessä ehkäistä drop out -ilmiötä ja näiden dokumenttien avulla tiedämme nyt tarkasti, missä ikäluokissa ja alueilla ongelma on akuutti, sanoo Koripalloliiton toimitusjohtaja Ari Tammivaara.
Kuinka lisätä jatkavien määrää?
Selvityksessä selviää, että koripallon harrastajamäärä näyttää olevan suurimmillaan ikäluokissa U9-U12.
Tutkimus suoritettiin kausien 2017-18, 2018-19 sekä 2019-20 lisenssiaineistojen perusteella ja siinä korostetaan, että yhden kaudenvaihdon drop out -lukuihin tulee suhtautua varauksella. Drop out on ilmiönä kuitenkin tuttu lähes kaikista lajeista. Koripallon osalta näyttää, että U13-ikäluokasta eteenpäin ikäluokkakohtainen pelaajamäärä pienenee kausittain junioriputken loppuun saakka.
Tarkastelujaksolla U11- ja U15-ikäluokkien välillä viidennes lopetti harrastamisen – drop outin ollessa pienimmillään kyseisessä ikähaarukassa. Suurimpia drop out -piikkejä näyttää prosentuaalisesti muodostavan juniori-iän (U19) päättyminen, jolloin puolet pelaajista lopetti. Tyttöjen lopettaminen jo U17-ja U18-kausien jälkeen oli selvästi poikia yleisempää.
Alle 8-vuotiaiden kohdalla aloittavien määrä on suurta, mutta myös puolelle heistä koripallo näyttäisi jäävän kokeilun tasolle.
Suurien kaupunkien sisällä tarjolla potentiaalia sitä etsiville
Koripallokuntia (vähintään yksi koripalloseura) Suomessa oli kaudella 2018-19 yhteensä 78, joten koripalloseura löytyi joka neljännestä kunnasta. Koripallokunnissa asui kuitenkin peräti kolme neljäsosaa Suomen väestöstä. Noin puolet koripalloilijoista asui Uudellamaalla.
Koripallon vetovoima juniori-ikäisten keskuudessa on paras Vimpelissä (13,2%), Forssassa (10,3%) ja Karkkilassa (9,4%). Kymmenen suurimman kunnan osalta paras vetovoima on Espoossa (3,5%) ja Lahdessa (3,3%).
– Väestötutkimuksen mukaan meillä on isoissa kaupungeissa paljon kaupunginosia, joissa on paljon pieniä lapsia ja nuoria, mutta suhteellisesti vähän koripalloharrastajia. Kun emme saavuta lapsia tai lapset joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja harrastaakseen, emme saa täyttä potentiaalia irti. Meidän piti keväällä järjestää kiertue, jossa kokoamme seurat yhteen ja käymme yhdessä läpi näitä numeroita ja pohdimme yhdessä korjausliikkeitä. Kun tilanne palaa taas ennalleen maailmassa, jalkaudumme seuroihin näiden numeroiden kanssa, Tammivaara sanoo.
Lisenssiennusteessa paljastuu, että ilman korjaavia liikkeitä, lajin nykyisellä vetovoimalla ja ennustetulla väestökehityksellä koripallon junioripelaajien määrä tulee pienenemään kauteen 2032-33 mennessä lähes 2000 pelaajalla eli 13,6 prosentilla. Samalla mittaristolla Uusimaa näyttäisi olevan ainoa alue, jossa lisenssimäärät pysyvät kasvussa.
Tutkimusaineisto ja väestöennuste tarjoavat kuitenkin myös useita kasvun mahdollisuuksia.
– Ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu ja suhteellinen osuus väestössä on merkittävä. Vuonna 2018 esimerkiksi Espoossa 0-6-vuotiaista liki neljäsosa on ulkomaalaistaustaisia, mikä on 15 prosenttiyksikköä enemmän kuin vielä vuosikymmen sitten. On tärkeää miettiä, miten heidät saadaan lajin pariin. Samalla se haastaa Koripalloliiton ja koko korisperheen miettimään omaa viestintäänsä – tavoitetaanko kaikki halukkaat ja innokkaat pelkällä suomen kielellä, Salmikivi sanoo.