Lisäksi Korisliigaseurat päättivät, että runkosarjan ottelumäärä pysyy nykyisessä 44:ssä eli pelataan nelinkertainen sarja.
Pelikaudella 2005–06 on joukkueessa saanut käyttää kahta Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaisia. Ulkomaalaiskiintiöiden poistuminen kokonaan antaisi käytännössä seuroille mahdollisuuden koota jatkossa joukkueensa vaikka pelkästään amerikkalaisista pelaajista.
Kuluvalla kaudella Korisliigassa on saanut kahden amerikkalaisvahvistuksen ja EU-pelaajien lisäksi käyttää liittohallituksen päätösten mukaisesti myös niiden maiden pelaajia, joilla on EU:n kanssa työvoiman vapaata liikkumista koskeva sopimus. Tällaisia maita ovat kaikki ns. AKT-maat (Cotonou-sopimus) sekä Venäjä ja muut entiset IVY-maat.
Korisliigan seurat päättivät ensi kauden pelipäivien pysyvän keskiviikkona ja viikonloppuna ensisijaisesti lauantaina. Korisliigan runkosarjaa pyritään venyttämään ensi kaudella hieman pidemmälle keväälle, jotta pelitahtia saataisiin maltillisemmaksi.
Koripalloliiton huippu-urheilun johtaja Henrik Dettmann pitää kiintiöiden poistamista suomalaista koripalloa kehittävänä asiana.
– Maajoukkueen kannalta päätös antaa mahdollisuuden saada parhaat mahdolliset pelaajat suhteessa resursseihin pelaamaan Suomeen. Passikikkailu poistuu ja parhaassa tapauksessa voimme saada Korisliigaan pelaajia koripallon korkeakoulumaista, kuten esimerkiksi entisestä Jugoslaviasta, joka taas kehittää lajia ja toimintatapojamme, sanoo Dettmann.
– Kilpailu peliajasta ja -paikoista kiristyy, mikä ei urheilussa liene haitaksi, toteaa Dettmann, jonka mukaan kova kilpailu tulee nostamaan koko Korisliigan tasoa.
Seurat pohtivat kokouksessaan niin ikään liigalisenssin käyttöönottoa. Tällä varmistettaisiin jokaisen seuran liigakelpoisuus usealla eri mittarilla. Tavoitteena on, että jatkossa seurojen liigapaikat eivät perustuisi pelkästään kilpailulliseen menestykseen.
Myös muut kriteerit, kuten peliolosuhteet, laajamittainen seuratoiminta, jolla varmistetaan toiminnan jatkuvuus, seuraorganisaation vahvuus (ammattimainen valmennus ja seurajohto) sekä myös seuran taloudellinen vakavaraisuus tulevat jatkossa määrittelemään liigassa pelaamisen edellytyksiä.