– Elämän arvot menevät vähän uusiksi, toteaa Teemu Rannikko ja kuuntelee meren jylläystä ympärillään.
Yhtenä Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä koripalloilijoista tunnettu Rannikko on paennut perheineen saaristomökilleen. Aika kuluu kolmasluokkalaisen tyttären ja esikouluikäisen pojan koulutehtäviä vahtiessa ja ulkoilmasta nauttiessa.
Lapsille normaalien koulurutiinien vaihtuminen etäopiskeluun tuli yllätyksenä. Isän kausi sen sijaan katkesi jo tammikuussa polvivammaan, joten normaaliin työrutiiniin ei ole ollut asiaa muutenkaan.
Rannikko on yhä kuntoutusvaiheessa. Salon Vilppaan pelinjohtaja ei ajattele parhaillaan ensisijaisesti polveaan tai kentille pääsyä, koska isommat asiat valtaavat mielen ja poikkeustila estäisi palaamisen terveenäkin. Siitä huolimatta 39-vuotiaalle urheilijalle olisi juuri nyt harvinaisen epämiellyttävä hetki lopettaa koko pelaajaura.
– Jokainen urheilija haluaa lopettaa uransa omilla ehdoillaan. Minäkin haluaisin, että se päätös olisi oma eikä tulisi itsestä riippumattomista syistä.
Rannikolle tilanne on kaksin verroin ikävä, koska kausi päättyi etuajassa niin monella eri tavalla. Ensin polvivamma katkaisi hänen pelinsä – sitten koronavirus katkaisi koko Korisliigan pelit Vilppaan ollessa sarjataulukon huipulla.
Kokonaisuudessaan Rannikko ei ole huolissaan koripallon suosiosta tai lajin jatkuvuudesta.
– On itsestään selvää, että ihmiset haluavat jatkossakin nähdä urheilua. Ja kaikki muutkin urheilulajit ovat nyt tauolla, joten ei tämä tarkoita sitä, että yleisö katoaa jonkin muun lajin pariin.
Hän painottaa, että ongelmat koskevat nyt seurojen selviämistä kriisistä eivätkä niinkään kuluttajanäkökulmaa.
– Kaikkien täytyy pitää huolta toisistaan ja suunnitella tulevaisuutta. Täytyy luoda positiivista ilmapiiriä. Mutta akuutein asia seuroille ratkaistavaksi on tietysti tilanteen aiheuttama iso talousongelma. Siihen ei nyt oikein ole mitään helppoa vastausta tarjolla.
Pallon kanssa pystyy tekemään asioita aina jopa ilman koriakin. Ota harjoituksiin apuvälineiksi kaikki tyhjistä pulloista ämpäreihin, kun aitoa pelikenttää ei ole käytössä.
Rannikkoa nuoremmille pelaajille tilanne on hankala eri tavalla kuin hänelle itselleen. Nuorelle pelaajalle kaikki harjoittelu on kallisarvoista. Siinä Rannikko näkee tilanteessa myös valoisan puolen.
– Tämä on myös mahdollisuus kehittää itseään. Korisliigassa valmistauduttaisiin normaalisti nyt pudotuspeleihin, mutta sen sijaan kaikki saivatkin valtavan määrän lisää treeniaikaa.
Kokenut pelinjohtaja kehottaa nuoria ja kehittyviä pelaajia luovuuteen harjoittelussa, jotta taidot eivät rapistu. Perinteinen pelaaminen ei tule nyt kuulonkaan, joten yksilötaitojen harjoittelun merkitys korostuu.
– Haaste tässä on keksiä, missä treenaamaan pääsee, joten mielikuvitus täytyy ottaa käyttöön. Harjoittele kuljettamista ottamalla käyttöön kaksi palloa. Kehitä fysiikkaa ulkona. Kysy oman seuran valmentajalta vinkkejä, mitä kannattaa tehdä. Pallon kanssa pystyy tekemään asioita aina jopa ilman koriakin. Ota harjoituksiin apuvälineiksi kaikki tyhjistä pulloista ämpäreihin, kun aitoa pelikenttää ei ole käytössä.
Rannikko ottaa esille myös yhden oman uransa tärkeimmistä vahvuuksista – seuraamisen kautta oppimisen. Hän kehottaa kaikkein yksinkertaisimmillaan katsomaan pelejä ja tutkimaan, mitä niissä tapahtuu. Uusia otteluita ei nyt ole tarjolla, mutta internet on vanhempaa materiaalia väärällään. Vinkki on vähintäänkin käyttökelpoinen, sillä Rannikkoa pidetään yleisesti yhtenä Suomen taktisesti taitavimmista, peliä vauhdissakin oivaltavimmista pelaajista. Rannikkoa pidetään yleisesti Taikurina.
Teksti: Valtteri Mörttinen