Suomen 15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien maajoukkueet leireilivät 22.–25.5.2025 Kisakalliossa. Pelaajalistat kertovat olennaisen: nuoria korislupauksia nousee esiin yhä laajemmin eri puolilta maata, ja taustalta löytyy seuroja peräti 24. Se on vahva osoitus siitä, että valmennusosaaminen ei keskity vain harvoihin huippuseuroihin, vaan laadukasta työtä tehdään kattavasti eri alueilla.
15-vuotiaiden tyttöjen leirille osallistui pelaajia 18 eri seurasta ja poikien leirille 15 eri seurasta. Jos tarkastellaan koko 2010-syntyneiden ikäluokkaa, eli otetaan mukaan myös 16-vuotiaiden maajoukkueissa pelaavat, seurojen kirjo kasvaa vielä parilla seuralla. Koripallon suurseurojen lisäksi listalla on ilahduttavia yllätyksiä, kuten Laukaan Urheilijat, BC Sisu ja Vaasan Salama – kaikki mukana nostamassa esiin seuraavaa susisukupolvea.
Seurojen työ on suomikoriksen kivijalka
15-vuotiaiden maajoukkueet ovat nuorten pelaajien ensimmäinen askel kansainväliselle tasolle, ja siksi niiden koostumus kertoo paljon suomalaisen koripallon tilasta. Toukokuun leirit osoittivat, että kasvattajaseurojen merkitys on valtava – ja että laadukasta ja määrätietoista valmennusta tehdään laajasti eri puolilla maata.
– Kun kävimme tyttöjen leirilistaa läpi, huomasimme, kuinka laajasti pelaajat tulevat eri seuroista. Se ei ole sattumaa, vaan kertoo siitä, että monessa paikassa tehdään erinomaista valmennustyötä, tyttömaajoukkueiden päävalmentaja Jussi Räikkä toteaa.
Valinnat kertovat paitsi yksittäisten pelaajien kehityksestä, myös valmennustyön onnistumisesta. Räikkä korostaa, että maajoukkuevalinnoissa katsotaan ennen kaikkea pelaajan osaamista ja halua kehittyä – ei seuran nimeä tai sarjatasoa. Samat periaatteet ohjaavat valintaa myös poikien puolella.
– Moni pelaaja nousee esiin omalla työllään, vaikka oma joukkue ei olisi sarjansa kärkikahinoissa. Tämä on viesti sekä pelaajille että valmentajille siitä, että oikeanlainen harjoittelu tuottaa tulosta.
Sudenpentuja uusilta suunnilta
Tyttöjen puolella esimerkiksi porilainen BC Sisu ja Laukaan Urheilijat ovat seuroja, joista ei ole viime vuosina totuttu näkemään maajoukkuepelaajia. Poikien puolella Vaasan Salama toi leirille peräti neljä pelaajaa – osoitus pitkäjänteisestä kehitystyöstä alueella, joka ei ole ollut perinteinen juniorikoripallon keskus.
– Nämä nostot kertovat siitä, miten tärkeää kasvattajaseurojen työ on. Nämä eivät ole yksittäisiä onnenkantamoisia, vaan tulosta siitä, että pelaajaa on ohjattu oikeaan suuntaan jo pitkään.
– Valmentajan polku on yhtä lailla avoin. Jos Rymättylästä voi ponnistaa Euroopan mestariksi valmentajana, niin se kertoo siitä, että polku on olemassa ihan kaikille. Eikä ketään valita seuran mukaan – ratkaisevaa on ahkeruus, osaaminen ja intohimo koripalloa kohtaan, rymättyläläislähtöinen Räikkä painottaa.