Kuunnellessaan listaa menneiden kuukausien suorituksistaan ja Susijengi-debyyttiin johtavastaan tiestä nuorukainen vain hymyilee kylmänviileästi.
– Kaikki on tapahtunut nopeasti, mutta olen kyllä tehnytkin kovaa duunia kaiken eteen. Odotan itse itseltäni yleensä aika paljon. On kiva, että oon pärjännyt Korisliigassa ja Susijengin treeneissä, mutta omat päätavoitteet on vieläkin pidemmällä, hän kommentoi.
Adlerin miesten maaotteludebyyttiä odotellessa kertaus on kuitenkin paikallaan.
Viime kaudella Adler pelasi miesten Divari A:ta HBA-Märskyssä mainioin 12,8 pisteen, 4,7 levypallon ja 4,4 syötön ottelukohtaisin keskiarvoin. Treenikesän huipentumana Adler kutsuttiin nuoremman ikäluokan edustajana Suomen U18-poikien maajoukkueeseen Tampereen EM-kotikisoihin. Adler ei ujostellut, vaan latoi pöytäkirjaan 12,6 pisteen ottelukohtaisen keskiarvon ikäluokkansa Euroopan huippuja vastaan.
Nuorten EM-kisojen jälkeen ovet avautuivat. Adlerin suunnitelmana oli jatkaa HBA-Märskyssä, mutta monestakin suunnasta välittyvät signaalit kertoivat, että nuorukainen olisi kypsä pelaamaan Korisliigaa.
– Useampikin vaihtoehto oli ilmassa, mutta juttelin vanhempien kanssa ja mietimme yhdessä, että Salo olisi tarpeeksi lähellä kotia ja muutenkin tarjoaisi parhaan harjoittelu- ja peliympäristön kaikista vaihtoehdoista. Opiskelen edelleen Mäkelänrinteessä verkkolukiota ja käyn Helsingissä koeviikoilla, mutta muuten arki pyörii aika vahvasti Salohallin ympäristössä, hän kertoo.
Loppu on historiaa jo nyt. Syyskauden aikana Adler on tykittänyt Salon Vilppaalle 12,3 pistettä ottelua kohden pelitilanteiden heittotarkkuuden ollessa 45 %. Jos teini-ikäiset pelaajat tapaavatkin yleensä käyttää ensimmäiset Korisliiga-kautensa tunnusteluun, on Adler ilmoittautunut heti kisaan vuoden tulokkaan palkinnosta itseään kahdeksan vuotta vanhemman, viimeiset kuusi kautta Yhdysvalloissa viettäneen Andre Gustavsonin kanssa.
– Olen ehkä vähän ollut yllättynyt siitä, miten paljon minuutteja on tullut. Toisaalta, jos minuutteja annetaan, parempi ne on hyödyntää kuin olla tekemättä kentällä mitään, Adler hymähtää.
Koriskipinä jo vanhemmilta, viimeisimmät opit Koposelta ja Rannikolta
Jos Adlerin urapolkua seurataan vielä taemmas, on kyse – kuten monen muunkin Susijengin pelaajan tapauksessa – pesunkestävästä koripalloperheen kasvatista.
Samun äiti Heidi Adler (os. Junnila) pelasi Naisten Korisliigaa kahdella vuosikymmenellä yli 300 ottelua keräten kolme SM-hopeaa, kaksi SM-pronssia sekä yhden Suomen cupin mestaruuden, kahta kehittyneimmän pelaajan palkintoa unohtamatta sekä edusti Suomea 36 naisten maaottelunsa. Isänsäkin, Teemu Adler, on toiminut valmentajana useammalla sarjaportaalla Naisten Korisliigaa myöten.
Samu siis enemmän tai vähemmän kasvoi pallo kädessä.
– Mä oon ollut ihan pienestä pitäen pointti. Olen ollut lapsesta asti joukkueen lyhyimmästä päästä, ja jos olen halunnut tehdä koreja, siinä on tarvinnut osata plärätä palloa, heittää tarkasti ja ajaa korille. Syöttäminen oli mun mielestä kanssa aina kivaa, hän muistelee ensimmäisiä vuosiaan korisjunnuna.
– Kun ikää tuli ja sitä myötä myös pituutta, nopeutta ja voimaa, korintekeminen alkoi tuntua koko ajan helpommalta. Viimeisen muutaman vuoden ajan olen ollut ehkä enemmän skoraaja, mutta samalla oman korintekotaidon kehittyminen avaa myös tekopaikkoja kavereille.
Juniorivuosinaan Adler haki tietotaitoa vanhempiensa lisäksi mm. Lauri Järviseltä ja Hussain Dassoukilta Tapiolan Hongassa. HBA-Märskyssä Adler sai valmennusoppia paitsi Antti Koskelaiselta, Hanno Möttölältä ja Jussi Hirvoselta, myös tuoreeltaan pelaajauransa päättäneeltä Petteri Koposelta, joka Mäkelänrinteessä vietetyn vuoden aikana urakoi valmistaakseen Adleria nimenomaan korintekijäksi.
– Petskun kanssa tehtiin paljon heittohommia. Opeteltiin heittämään kuljetuksesta ja erilaisista liikkeistä. Kun U18-jengissä valmentajat antoivat hyökkäyksessä paljon vapauksia, menin suorinta tietä koria kohti aina nähdessäni, että korintekoon olisi sauma.
Ja syksyn aikana pelaajapalapelin rakentaminen on jatkunut Salossa, tällä kertaa ennen kaikkea jo vuosien ajan Vilppaan valmennusjohtoon kuuluvan Teemu Rannikon 1-1-valmennuksessa.
– Teemun kanssa käydään paljon läpi pelinrakentajan erilaisia valintoja kentällä. Miten tilanteisiin reagoidaan nopeasti, miten peliä johdetaan. Tällä hetkellä pääpaino on siinä, miten tilanteet luetaan ja päätetään tarpeeksi fiksusti niin, ettei kuitenkaan jäädä miettimään liian pitkäksi aikaa.
Koko jengi kasvattaa
Susijengiin saamaansa kutsua Adler pitää kunnia-asiana. Samaan aikaan hän kertoo, ettei varsinaisesti yllättynyt päävalmentaja Tuovin puhelinsoitosta.
– Kyllä mä uskoin, että mulla olisi mahdollisuus. Aika moni ihminen ympärillä sanoi, että mulla olisi hyvä mahdollisuus kilpailla paikasta Susijengiin. Kun Lassi (Tuovi) soitti, olihan se siisti hetki, jota muistan pienenä miettineeni tosi paljon.
Neljä Susijengin kanssa vietettyä harjoituspäivää ovat jättäneet jälkensä.
– Pelaajat ympärillä ovat taitavampia ja fiksumpia kuin on aikaisemmin tullut vastaan. On iso haaste vetää tuolla takakentällä Edonia (Maxhuni), Perttua (Blomgren), Andrea (Gustavson) ja muita vastaan täysillä joka päivä. Pelin intensiteetti on Susijengissä ihan omalla tasollaan, Adler naurahtaa.
Susijengi on suhtautunut jälleen kerran yhden alle 18-vuotiaan pelaajan sisääntuloon (edelliset Miikka Muurinen kesällä 2024 ja Miro Little helmikuussa 2022) isällisesti. Adlerilla on ollut paljon omaksuttavaa, mutta harva se hetki vanhemmat pelaajat antavat ohjeistusta ja tukea jengin kuopukselle.
– Haastavinta tässä varmaan on ollut se, että kesällä U18-jengissä oli omat pelikuvionsa, Vilppaassa omansa ja nyt on ollut vain muutama päivä aikaa opetella Susijengin pelikirja, hän kertoo.
– Mutta siistiä on se, että kaikki auttavat ja opastavat ja mun tehtävä on ottaa kaikki tieto vastaan. Tiedän, että mun fyysisyyteni ja taitotasoni riittävät tälle tasolle ja nyt kysymys on enää siitä, kuinka nopeasti tuohon pelityyliin pääsee messiin.
Torstai-illan ottelun Espoo Metro Areenalla Adler katsoi vaihtopenkin puolelta siviilit päällä, mutta sunnuntaina mittariin kilahtaa ensimmäinen miesten maaottelumerkintä.
– Pääasia on, että pakkipää menee hyvin. Kun pakki luistaa, hyökkäys menee omalla painollaan.
Georgia ja Susijengi kohtaavat tänään sunnuntaina 24.11. klo 17.00 Suomen aikaa Tbilisi Arenalla. Ottelulähetys käynnistyy JIM-kanavalla klo 16.30 ja Ruutu+ -palvelussa klo 16.00.