Jamar Wilsonin, 40, huikea, NCAA:sta Euroopan huippusarjoihin ja Susijengiin kulkenut pelaajaura päättyi viime vuonna lonkkaleikkaukseen. Sen jälkeen hän ajatteli haluavansa tehdä jotain tyystin muuta kuin koripalloon liittyviä asioita ja keskittyikin hetken täysin IT-alaan, jota oli opiskellut pelaamisen ohessa. Hyvin nopeasti kahden lapsen isän tie vei kuitenkin viikonloppuisin koristreeneihin ja juniorivalmentajaksi.
– En ollut koskaan mieltänyt itseäni valmentajatyypiksi, mutta aloin kaivata korista. Identiteettini on aina rakentunut koripallon kautta, ja valmentaminen tuntui sopivalta tavalta palvella yhteisöä, joka on antanut minulle niin paljon. Entisenä pelaajana minulla on mahdollisuus olla hyvin samaistuttava valmentaja.
Nyt Wilson kuuluu miesten 1. divisioonan kärkikahinoissa tukevasti seisovan Tapiolan Hongan joukkueen valmennustiimiin. Joukkueen ykköstavoite on nousta Korisliigaan.
– Nuoren joukkueen valmentaminen on ollut superhauskaa, ja opin todella paljon ”aidan tällä puolella”. Koulutus on aina ollut minulle todella tärkeää, ja 2-tason valmentajakoulutus oli minulle paras tapa kehittää itseäni valmentajana ja näyttää, että olen tosissani asian kanssa. Valmentajakoulutusjärjestelmä on Suomessa erittäin hyvä, Wilson kiittelee.
”Olemme kaikki täällä oppimassa”
Räjähtävistä pelisuorituksista ja ikipositiivisesta asenteesta tunnettu takamies korostaa valmentajaroolissa verkostoitumisen ja vertaistuen merkitystä.
– Kurssin parasta antia ovat olleet keskustelut muiden valmentajien kanssa. Olemme puhuneet paljon esimerkiksi sitä, miten työskennellä eri taustoista tulevien pelaajien kanssa. Me valmentajatkin tulemme kaikki hyvin erilaisista lähtökohdista ja meillä on omat ammattimme ja vahvuutemme koripallon ulkopuolella. Olemme kuitenkin kaikki täällä oppimassa. Koen saavan paljon hyötyä siitä, ja valmentaja ajatusmaailma istuu hyvin ajatteluuni.
Yhdysvalloissa Bronxissa varttunut Wilson on käynyt läpi amerikkalaisen koripallomankelin ja elänyt ammattikoripalloilijan arkea Suomessa ja Euroopassa. Mitä vahvuuksia hän näkee valmennuskulttuurissa rapakon eri puolilla?
– Rakastan Suomen hyvin järjestelmällistä lähestymistä. Yhdysvalloissa vallitseva kapitalistinen ajattelu tuo tekemiseen paljon vapautta ja vähemmän struktuuria. Näkisin, että molempia tarvitaan, jotta voidaan luoda ympäristö, jossa pelaajat harjoittelevat myös omillaan ja ovat motivoituneita kehittymään – ei pelkästään joukkueharjoituksiin nojaten.
Tukea oman valmennusfilosofian kehittämiseen
Koripalloliitto järjestää jatkuvasti erilaisia valmentajakoulutuksia. Viimeisten parin vuoden aikana niihin on osallistunut yhteensä lähes tuhat valmentajaa.
1-tason valmentajakoulutuksissa on mahdollista suorittaa koripallovalmentajan perusopinnot. Näitä koulutuksia pidetään vuosittain kymmenkunta eri paikkakunnilla ympäri Suomea. 2-tason valmentajakoulutuksissa, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa, sukelletaan syvemmälle harjoituskokonaisuuksien suunnitteluun. Kolmas, syventävä taso sisältää koulutusjaksoja Suomessa ja ulkomailla. 3-tason opinnot johtavat huippukoripallovalmentajan tutkintoon, joka antaa valmiuksia toimia päävalmentajatehtävissä.
– Valmentajien koulutuspolun ajatus on se, että annamme tukea valmentajan oman valmennusfilosofian kehittämiseen ja käynnistämme oppimisen prosesseja valmentajien ajattelussa, kertoo 2-tason valmentajakoulutuksia vetävä nuorten olympiavalmentaja Juha-Pekka Männistö Koripalloliitosta.
– Meillä on koulutuksissa mukana sekä kokeneita että tuoreempia valmentajia, mutta myös esimerkiksi entisiä ammattipelaajia, jotka ovat lähteneet valmennuspolulle. Erilaiset lähtökohdat tekevät ryhmästä rikkaan ja ihmiset oppivat toisiltaan. Jokainen voi oppia uutta ja saada uutta sisältöä omaan valmennukseen.
Seuraava 2-tason valmentajakoulutus starttaa 21.–24.3. Kisakallion urheiluopistolla. Vielä ehdit ilmoittautua mukaan!