Dettmannin 300 maaottelusta 188 on kirjattu hänen tililleen Suomen ja 112 Saksan väreissä. Kohta 20-vuotisen, yhtäjaksoisen aikuismaajoukkueuran varrelle mahtuu kaikenlaista. Paljon on muuttunut siitä hetkestä, kun Dettmann ensi kertaa asteli toukokuun 2. päivänä 1992 Suomen maajoukkueen penkin päähän vastuuvalmentajaksi.
– Tuolloin luulin tietäväni kaikesta kaiken, muisteli Dettmann EM-kisojen välipäivänä vietettyjen kakkukahvien yhteydessä.
– Mikä on muuttunut? Nykyisin en tiedä mistään mitään, Dettmann naurahti.
Henrik Dettmannin uran ensimmäiset maaottelut kiteyttävät harvinaisen osuvasti Dettmannin uran maajoukkuevalmentajana pienoiskoossa. Dettmannin maaotteludebyytti päättyi Espoossa 46-68-nöyryytykseen Ruotsia vastaan. Heti seuraavana päivänä Suomi oli valmiimpi kohtaamaan vastustajansa ja voitti Helsingissä lukemin 106-75.
Dettmann muistetaan valmentajauran alkuajoista totaalisena vastakohtana sille rauhalliselle analyytikolle ja ajattelijalle, joka nykyisin Suomen penkin päässä istuu. Kasvuprosessinsa oikeille raiteille ohjaamisesta Dettmann kiittää kauan sitten tekemäänsä ratkaisua.
– Silloin kun aloitin, oli yksi kantavista ajatuksistani, että samoja virheitä ei kannata kahdesti tehdä. Siksi pyysin aikanaan Robert Petersenin mukaan apuvalmentajakseni, koska hänellä oli riittävä kokemus. Päätös oli ajan termien mukaan intuitiivinen, mutta jälkikäteen ajatellen todella järkevä, Dettmann kertoo.
Suomi-koripallon isähahmo, vuonna 2003 keskuudestamme poistunut Petersen on henkilö, joka on vaikuttanut eniten Dettmannin kasvuun valmentajana ja kenties ihmisenäkin.
Petersen on myös toinen niistä jäljellä olevasta nimestä, jotka ovat Dettmannin edellä Suomen maajoukkuevalmentajien ottelutilastossa. Petersen valmensi urallaan Suomea peräti 234 maaottelussa.
Kuin jollain tähtitieteellisellä tavalla Dettmann saavutti uransa 300. maaottelun samaan aikaan, kun hän on Suomen valmentajien voittotilastossa tasoissa oppi-isänsä Petersenin kanssa. Dettmannin alaisuudessa Suomi on voittanut 188 maaottelusta 97. Kaksikon edellä on vain Kalevi Tuominen 107 maaotteluvoitolla.
”Äärimmäisen palkitsevaa”
Suomen miesten maajoukkue pelaa parhaimmillaan toisia EM-kisojaan Dettmannin alaisuudessa. Ensimmäisen kerran Dettmann luotsasi Suomen Euroopan suurimmille estradeille vuonna 1995. Muiden maajoukkueen pelaajien tavoin Dettmannin ensimmäinen EM-kisavoitto Suomea edustaessa irtosi kisojen alkusarjassa Bosnia-Hertsegovinaa vastaan.
Suomen nykyisen maajoukkueen kasvutarinaa ja nousemista Euroopan 12 parhaan joukkoon Dettmann pitää lähellä sydäntään.
– Valehtelisin, jos sanoisin, etteikö saavutus tuntuisi äärimmäisen palkitsevalta suomalaisessa toimintaympäristössä. Mutta kyse ei ole tietenkään minun palkinnosta, vaan meidän palkinnosta – kaikkien niiden, jotka vuosien varrella ovat olleet mukana, ennen minun päävalmentajavuosiani ja niiden aikana.
Dettmann jätti miesten maajoukkueen tehtävät vuonna 1997 ottaakseen vastaan pestin Saksan maajoukkueen päävalmentajana. Ikimuistoiset Saksan kaudet huipentuivat Indianapolisin MM-lopputurnaukseen 2002, jossa Dettmann luotsasi joukkueen pronssimitaleille asti.
Kaksi vuotta MM-pronssimitalin jälkeen jälleen suunnakseen Suomen ottanut valmentajakonkari muistelee edelleen Saksan vuosia lämpimästi.
– Nykypäivänä eroja Suomen ja Saksan maajoukkueiden välillä ei juurikaan ole. Mutta kun menin Saksaan, olivat erot Suomeen verrattuna melkoiset. Toimintaympäristö muuttui amatööripuuhastelusta täysin ammattilaiseksi. Resurssit olivat aivan toisenlaiset, ja vaikkei osaamista ollutkaan, niin se kasvoi vuosien varrella, muistelee Dettmann.
– Vuodet Saksassa avasivat silmiä. Tuli koettua ja nähtyä kuinka isosta lajista tässä onkaan kyse, millaisia satsauksia siihen tehdään ja kuinka tärkeää koripallo voi joissain maailman kolkissa olla.
Maailman näkeminen on tehnyt Dettmannista muutoskykyisen ja –hakuisen.
– Kyllä tässä hommassa on osattava muuttua toimintaympäristön mukana. Jos jotain on oppinut vuosien varrella arvostamaan, on se monikulttuurisuus. Ihmiset ovat erilaisia, toimivat eri motiivein ja erilaisin toimintatavoin. Kilpaurheilusta kun on kyse, on valmentajan tehtävä näistä erilaisuuksista muovata mahdollisimman hyvin toimiva kokonaisuus tuloksenteon näkökulmasta, Dettmann pohti.
Toimivat kokonaisuudet eivät ole Dettmannille uusi asia. Miesten maajoukkueuran ohella Dettmann on onnistunut muovaamaan niitä nuorten maajoukkuevalmentajana kuin pääsarjavalmentajanakin.
Dettmannin luotsaama saksalaisjoukkue Mitteldeutscher BC voitti FIBA Euroopan cupin 2004. Ennen maajoukkuepestejään Dettmann luotsasi Helsingin NMKY:n Suomen mestariksi vuosina 1987, 1989 ja 1992. Nuorten EM-lopputurnauksiin Suomen A-pojat etenivät Dettmannin johdolla 1984, 1986 ja B-pojat vuonna 1985.
Lisätiedot: Suomen miesten maajoukkue
Lisätiedot: EM-kisojen viralliset nettisivut