Kun puhutaan suomalaisen koripalloilun mahdollisuuksista ja tulevaisuudesta, maajoukkuevalmentaja Henrik Dettmann vie keskustelun heti korkeammalle tasolle. Kyse ei ole pelkästään koripallosta.
Koko suomalaisen urheilun ongelmat johtuvat Dettmannin mukaan vääristyneestä ajattelumallista. Kaikki pelaa -periaate on tärkeä, mutta se ei saisi syödä urheilun perustaa, paremmuuden hakemista.
– Urheilun perusedellytys on paremmuus. Äärimmäinen tavoite on itsensä voittaminen, mutta toisen voittamistakaan ei voi sulkea ulos. Tässä suhteessa urheiluvaikuttajat ovat etääntyneet liikaa urheilusta, Dettmann toteaa.
Jos menestystä halutaan, pitää koko järjestelmä remontoida uuteen uskoon.
– Toiminnan lähtökohdan on oltava huippu-urheilu. Urheilijoita pitää rohkaista riskinottoon, laittamaan itsensä likoon.
Olympiakomiteasta alkaen menestystä vaaditaan, mutta samassa keskustelussa vastustetaan ominaisuuksia, jotka ovat ehdottomia edellytyksiä huipulle. Urheilijoiden sijaan katseet kohdistetaan median suuntaan.
– Urheilijan pitää olla ehdottoman määrätietoinen, mikä tarkoittaa itsekkyyttä, itsekeskeisyyttä ja välillä jopa epäsovinnaista käyttäytymistä. Nykyisellä tavalla ei huipulle ole asiaa, valitettavasti Suomi-urheilusta puuttuvat toimintamallit.
Puitteet ovat jo olemassa. Ne pitää vain saada hyödynnettyä Dettmannin mukaan oikean urheilun käyttöön.
– Ajatellaanpa valtion viimeisen 20 vuoden aikana urheiluun investoimia rahoja, mikä lienee vähintään pankkituen verran.
– Tulokset kertovat, että rahat ovat menneet kankkulan kaivoon. Jos toimintaa verrattaisi liikeyritykseen, vastuulliset olisivat jo kauan sitten ohjattu muihin töihin. Urheilussa rahoja jakavat edelleen samat henkilöt, Dettmann toteaa.
Se voittaa, joka tuhlaa vähiten
Henrik Dettmann ohjaa suomalaiset katsomaan mallia Slovenian, Kroatian ja Liettuan kaltaisista maista. Niissä huippuja löytyy useampiinkin lajeihin, vaikka maat ovat asukasluvultaan Suomen kokoisia ja rahaa on käytössä niukasti.
Kyse ei ole siitä, kuinka paljon resursseja käytetään. Suomen ongelma on länsieurooppalainen ongelma. Monet tuhlaavat monikertaisesti Suomea enemmän.
– Slovenia pärjää siksi, koska sillä ei ole resursseja tuhlattavaksi. Kyse on siitä, kuka tuhlaa vähiten. Ei siitä, kenellä on eniten, Dettmann kertoo.
Menestymättömyyden perusongelma on se, että ei harjoitella määrällisesti eikä laadullisesti riittävästi. Urheilijoilla pitää olla malli riittävän korkeasta vaatimustasosta ja sen tuomasta uskosta omiin mahdollisuuksiin.
– Moni kuvittelee antaneensa kaikkensa tai kokeneensa väsymyksen kipua. Harva kuitenkaan tietää, minkälaista tuskaa huipulle pääsy vaatii. Tai uskaltautuu heittäytyä tälle alttiiksi, Dettmann väittää.
Vähitellen Henrik Dettmann siirtyy puhumaan enemmän koripalloilun ongelmasta kuin yleisellä tasolla urheilusta. Jos halutaan menestystä, tarvitaan selviä linjanmuutoksia.
– Byrokratia puoleen ja resurssit urheiluun. Byrokratia ei tuota mitään. Urheilun tuloksen kannalta tuottavaa on valmennus.
Tblisissä pelattiin eurooppalaista huippukorista
Ajatuksiaan Henrik Dettmaan esitti Suomen tappioon päättyneen Georgian matkan paluulennolla. Keskustelu kääntyy pian Suomen joukkueen menestysmahdollisuuksiin. Georgiassa tuli tappio, kun vastustaja hallitsi korinalustan täysin.
– Hävisimme paremmalle. Se harmittaa, kun tietää, että voisimme olla parempia. Vastustajalla oli enemmän lihasta, terävyyttä ja kovien pelien tuomaa kokemusta. Meillä on aivan riittävästi lahjakkuutta ja potentiaalia Euroopan kärkeen. Kyse on harjoittelusta.
Georgian paidassa pelaa kolme NBA-tason ja neljä Euroliiga-tason pelaajaa. Suomalaisista kolme pelaa tulevalla sarjakaudella Euroliiga-tasolla. Suomi pärjää joukkueena, mutta vastustajalla on enemmän huipuiksi jalostuneita yksilöitä.
– Ottelu oli ehdottomasti hyvää eurooppalaista tasoa. Tbliisin tunnelmassa olisi ollut vaikeuksissa moni EM-tason joukkuekin, Dettmann toteaa.
Vertailulle pohjaa antaa hänen 14 vuoden yhtämittainen maajoukkuevalmentajakokemus.
Dettmann uskoo, että suuntaamalla resurssit valmennukseen ja sitä kautta harjoitteluun, maajoukkue voi kahdessa vuodessa nousta kymmenen pykälää Euroopassa. Se tarkoittaisi EM-kisapaikkaa, sillä jo nyt Suomi on taidollisesti A-tason joukkue.
– Nousu vaatii ammattimaista harjoittelua. Menestyäkseen joutuu joskus jättämään sukujuhlat vähemmälle.
– Tämä ei tarkoita lapsena sitoutumista vain yhden lajin taitajaksi. Monipuolinen urheilu on tärkeää, kyse on asenteesta.
Kolmen vuoden kuluttua kisapaikan saavuttaminen vaatisi Suomelta jo jonkin verran onnea ja onnistumisia, mutta määrätietoisella työllä Dettmannin mukaan huipputasolle noustaan 5-7 vuodessa.
Huipulla pelaaminen on huumetta
Dettmannin mukaan on tärkeää nostaa huippu-urheilu takaisin oikealle paikalleen. Se on jopa EM-kisapaikan tavoittelua tärkeämpää. Juniorivuosista alkaen pitää kannustaa pelaajia kunnianhimoisesti tulemaan paremmiksi.
– Joka ikäluokan maajoukkueet pitää koripallossa saada A-tasolle. Kiinni siihen ”huumeeseen”, millaista on pelata huipulla.
Ensiksi pitää asenteet muuttua huippu-urheilumyönteisimmiksi.
– Jos on valmentajia, on myös pelaajia. Valmennukseen pitää saada ihmisiä, jotka saavat leipänsä harjoitusten pitämisestä, ei niiden suunnittelusta tai laatikoiden piirtelystä.
Lisäksi lahjakkuuksien pitää nuoresta alkaen päästä kokeilemaan taitojaan parhaiden kanssa.
– Kaikki muu on käytännössä jo olemassa. Jos kaikki onnistuisi hyvin, tuloksia saattaisi näkyä, kun jään eläkkeelle, 46-vuotias Dettmann toteaa.
Teksti: Panu Pokkinen