Koripalloliitto on viime vuosina panostanut voimakkaasti nuorten maajoukkueisiin, niiden valmentautumiseen sekä pelaajien kehittämiseen. 18- ja 16-vuotiaiden maajoukkueiden tuore PM-kisamenestys pistikin suomalaisleirissä hymyn monien huulille.
– Tietysti kisoja oli kiva seurata ja katsoa, kun suomalaisnuoret menestyvät maailmalla. Ei pidä tuijottaa pelkkiä voittoja, vaan myös tapaa millä ne tulevat. Joukkueemme esiintyivät mallikkaasti kentällä ja sen ulkopuolella, sitoutuminen yhteiseen tekemiseen on korkealla tasolla ja valmennus hyvää, kertasi Dettmann PM-kisojen antia.
Sunnuntaina Suomi voitti 16-vuotiaiden tyttöjen finaalissa Ruotsin 61-58, 16-vuotiaat pojat puolestaan Tanskan 94-80 ja 18-vuotiaat pojat Islannin murskaavin 105-64-lukemin.
Nykymuotoisia PM-kisoja on pelattu Solnassa, neljän ikäluokan voimin vuodesta 2004. Suomi ei ole koskaan aiemmin saavuttanut turnauksista kolmea mestaruutta. Itse asiassa vuonna 2004 Suomi jäi kaikissa neljässä ikäluokassa PM-finaalien ulkopuolelle. Nyt kaikki neljä ikäluokkajoukkuetta pelasi finaalissa.
– Tämä on pitkäjänteisen työn tulosta. Olemme kehittäneet johdonmukaisesti maajoukkueohjelmaamme sekä yhteistä pelitapaa ja yhteisiä toimintamalleja. Suuri kiitos kehityksestä kuuluu luonnollisesti myös nuorisotyötä tekeville seuroillemme, Dettmann kiittelee.
Suomen maajoukkueet toteuttavat niin aikuisten kuin nuorten maajoukkueissa yhteistä pelitapaa, jossa puolustus- ja hyökkäyspelaamisen periaatteet ovat identtisiä. Kova tempo ja intensiteetti molempiin suuntiin kenttää pelattaessa kuuluvat pelitavan ytimeen. Toteutuksesta oman näytteensä antoivat PM-kisoissa mestaruuteen jyränneet 18-vuotiaat pojat ja 16-vuotiaat tytöt. Kyseisissä joukkueissa kaikkien 12 pelaajan peliaika asettui 8-25 minuutin haarukkaan.
– Kyseiset jakaumat ovat hyvä osoitus modernin koripallon vaatimuksista. Kova tempo vaatii laajan rotaation ja on hienoa, että se on sisäistetty, Dettmann kehuu.
Nuorten maajoukkuetoiminnassa lyhyen tähtäimen menestystä tärkeämpää on pelaajien kehittyminen aikanaan aikuisten maajoukkueisiin sekä oman potentiaalinsa maksimointi. Kokeneella silmällä kisoja seurannut Dettmann valaa tuleviin vuosiin uskoa.
– Toiminnassamme mitataan nimenomaan suuntaa, johon olemme menossa. Rauhallisin mielin voimme katsoa tulevaan, sillä parin vuoden kuluttua meillä on paljon pelaajia, joiden varaan voimme rakentaa.
– Työnteko jatkuu. Monissa palloilulajeissa PM-kisoissa menestyminen tarkoittaa sitä, että ollaan lähellä maailman huippua. Sinne meillä on koripallon kohdalla vielä matkaa, päättää Dettmann.
Suomen nuoret nykymuotoisissa PM-kisoissa
| M18 | W18 | M16 | W16 | Finaalipaikat | Sijoitukset | |
| Sija | Sija | Sija | Sija | Yhteensä | Yhteenlaskettuna | |
| 2012 | 1 | 2 | 1 | 1 | 4 | 5 |
| 2011 | 5 | 2 | 1 | 1 | 3 | 9 |
| 2010 | 3 | 1 | 3 | 3 | 1 | 10 |
| 2009 | 2 | 3 | 3 | 1 | 1 | 9 |
| 2008 | 2 | 3 | 4 | 2 | 2 | 11 |
| 2007 | 4 | 2 | 3 | 3 | 1 | 12 |
| 2006 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 10 |
| 2005 | 2 | 3 | 3 | 3 | 1 | 11 |
| 2004 | 3 | 3 | 3 | 3 | 0 | 12 |
Lue myös seuraavat artikkelit
- Suomalaisjuniorit Pohjoismaiden mestareiksi kolmessa ikäluokassa
- Olympiakomitean tuki koripallolle kasvoi 70 prosenttia
- Koripalloliiton valtionapu kasvoi kymmenellä prosentilla
- Koripallomaajoukkueet takoivat uuden voittoennätyksen
Lisätiedot: Suomen maajoukkueet