Kansainvälinen koripalloliitto pisti aikuisten maajoukkuekilpailut Euroopassa uuteen uskoon viime toukokuussa. Uusien maajoukkuekilpailuiden peruslähtökohta on kahdella eri tasolla kisailu. Kahtiajako merkitsee sitä, että divisioonassa A karsitaan paikoista EM-kisoihin ja B-divisioonasta puolestaan pääsystä A-divisioonaan. Uutta järjestelmää varten FIBA rankkasi sekä miesten että naisten maajoukkueet niiden menestyksen perusteella kuusissa viime EM-kisoissa ja niihin liittyvissä karsinnoissa. Ranking-pisteitä laskettaessa joukkueet saivat yhden pisteen osallistumisesta tai kolme pistettä selviytymisestä EM-semifinaalikierrokselle sekä lisäpisteen/sija joukkueen jokaisesta EM-kisaesiintymisestä (mestaruudesta 16 pistettä, hopeasta 15 jne.).
Suomen naisten maajoukkue on pelannut tasaisesti viimeisen vuosikymmenen, vuotta 1999 lukuunottamatta, semifinaalikierroksilla. Kyseisestä saavutuksesta saadut ranking-pisteet riittivät nostamaan Suomen A-divisioonaan ja edessä ovat syyskuussa 2004 käynnistyvät EM-karsinnat kohti vuoden 2005 EM-lopputurnausta.
Naisten A-divisioonan EM-karsintoihin kuuluu kaikkiaan 20 maata, joista olympialaisiin tiensä selvittäneet joukkueet eli Ateenan olympialaisia emännöivä Kreikka sekä alkusyksyn EM-kisojen mitalikolmikko Venäjä (kultaa), Tshekki (hopeaa) ja Espanja (pronssia) selviävät suoraan myös seuraaviin EM-kisoihin, joissa on mukana tietenkin myös emäntämaa Turkki. Loput 16 maata pelaavat A-divisioonan karsinnan ensivaiheessa neljässä neljän joukkueen lohkossa kaksinkertaiset sarjat, joiden voittajat sekä kaksi parasta lohkokakkosta selviytyy suoraan EM-kisoihin. Ne kymmenen maata, jotka eivät kisapaikkaansa ensivaiheessa lunasta, jaetaan elo-syyskuussa 2005 pelattavissa lisäkarsinnoissa kolmeen lohkoon (3+3+4). Kaksinkertaisen sarjan jälkeen voittajat pelaavat ennen EM-kisoja turnauksen, jonka voittaja jatkaa vielä urakkaansa EM-lopputurnauksessa.
Suomen maajoukkueelle luvassa on siis peräti kuusi EM-karsintaottelua syyskuussa 2004. Pelipäivät ovat 8.9., 11.9., 15.9., 18.9., 22.9. ja 25.9. Lohkoarvonnat suoritetaan 13.12.2003 Belgradissa, Serbia & Montenegrossa. Suomen lisäksi A-divisioonassa pelaavat Belgia, Bulgaria, Israel, Italia, Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Romania, Serbia & Montenegro, Saksa, Slovakia, Ukraina ja Unkari.
Naisten EM-kisat 2005 pelataan Turkissa. Kisakaupunkeina toimivat 9.-18.9.2005 Ankara, Bursa ja Izmir.
Miehillä kova savotta nousta A-divisioonaan
Miesten maajoukkueen kohtalo uudistetussa EM-karsintajärjestelmässä on kova. Suomi päätyi lopullisessa ranking-pisteytyksessä tasapisteisiin Englannin, Portugalin ja Hollannin kanssa sijoille 23-26, kun 24 parasta kelpuutettiin miesten A-divisioonan EM-karsintoihin. Tasapistetilanteessa menestys viimeisessä EM-karsintarupeamassa ratkaisi joukkueiden välisen sijoittelun. Kaikki Suomen kanssa tasapisteissä olevat maat selviytyivät EM-semifinaalikierrokselle, kun Suomen maajoukkueen tie tyssäsi EM-esikarsintoihin. Englanti luopui jälkikäteen leikistä ja jätti rekisteröitymättä vuoden 2005 kisoihin tähtäävään EM-karsintaan. Tämä nosti Suomen ranking-sijalle 25 eli ensimmäiselle A-divisioonasta ulkopuolelle jääneelle sijalle.
Näin Suomi pelaa B-divisioonan EM-karsinnoissa vuosina 2004 ja 2005. Mukana B-divisioonassa on 16 maata, joista kahdelle parhaalle on tiedossa nousu sarjaporrasta ylemmäs A-divisioonaan. Savotta ei ole helppo, sillä mukaan mahtuu tukku kovia koripallomaita, kuten Makedonia, Romania, Slovakia ja EU-statuksen vuoksi kaksoiskansalaisuuden hankkineiden amerikkalaisten miehittämä Irlanti.
Miesten B-divisioonassa 16 joukkuetta jaetaan neljään neljän joukkueen lohkoon ja pelataan kaksinkertainen sarja syyskuiden 2004 ja 2005 aikana. Vain lohkovoitolla on merkitystä, sillä lohkojen A ja C voittajat sekä B ja D voittajat kohtaavat toisensa kahden ottelun yhteistuloksella ratkaistavissa pudotuspeleissä. Kyseisten otteluparien voittajat selviytyvät EM-karsintojen A-divisioonaan ja kisailemaan aikanaan kisalipuista vuoden 2007 EM-lopputurnaukseen. Vastaavasti kaksi A-divisioonan heikointa joukkuetta putoaa B-divisioonaan.
Pelipäivät B-divisioonan karsinnoille ovat tulevana vuonna 11.9., 15.9. ja 18.9. ja vuonna 2005 puolestaan 3.9., 7.9. ja 10.9. Lohkoarvonnat suoritetaan niinikään 13.12.2003 Belgradissa. Suomen lisäksi B-divisioonassa ovat mukana Albania, Azerbaijan, Georgia, Irlanti, Islanti, Itävalta, Kypros, Luxemburg, Makedonia, Malta, Romania, Slovakia, Sveitsi, Tanska ja Valko-Venäjä.
Miesten A-divisioonaan selviytyi kaikkiaan 24 maata, joista tuleva olympiaisäntä Kreikka, maailmanmestari Serbia & Montenegro, Euroopan mestari Liettua, EM-hopeamitalisti Espanja sekä EM-pronssia napannut Italia ovat automaattisesti mukana myös EM-kisoissa 2005. Loput 19 maata karsivat naisten EM-karsintatapaa mukailevalla systeemillä 11:stä EM-kisalipusta. Vuoden 2005 EM-kisat pelataan Novi Sadissa, Vrsacissa, Podgoricassa ja Belgradissa (Serbia & Montenegro) 23.9.-2.10.2005.
Menneisyyden taakka ja ”jossittelun” vuosikymmen
Suomen miesten maajoukkueelle paikka B-divisioonassa on kova pala. Kylmä tosiasia tietenkin on se, että maajoukkueen esitykset kuusissa viime EM-kisoissa eivät korkeammalla riittäneet. Siitä huolimatta palan nielemistä vaikeuttaa se, että kyse oli loppupelissä vain yhdestä vaivaisesta ranking-pisteestä. Tuon pisteen Suomi olisi voinut saavuuttaa useassakin eri tilanteessa viimeisen reilun vuosikymmenen aikana.
Tuoreimpana suuren yleisön muistissa on miesten maajoukkueen jääminen ilman EM-semifinaalikierroksen paikkaa vuonna 2001. Suomi jäi EM-esikarsinnassa Irlannin ja Sveitsin taakse, mutta olisi yhdelläkin lisävoitolla ”klaarannut” tiensä jatkoon. Epäonnistuminen kulminoitui Salossa lukemin 81-84 hävittyyn Irlanti-otteluun. Lisäksi Suomen maajoukkueryhmästä oli peräti 11 pelaajaa sivussa karsinnan kahdesta ensimmäisestä ottelusta, joka johti kahden pisteen vierastappioon Irlannille sekä kotitappioon Sveitsille.
Menneisyyden taakka on kova, sillä Suomen harmiksi vastaavia tapahtumia löytyy lisääkin.
Vuoden 2001 kisoihin tähdänneellä EM-semifinaalikierroksella Suomi jäi lohkossaan viidenneksi. Yksikin voitto lisää olisi taannut neljännen sijan, eikä Suomi olisi koskaan joutunut em. esikarsintaan.
Vuonna 1997 Suomi romahti Romaniassa pelattujen EM-esikarsintojen avausottelussa häviämällä Portugalille suurinumeroisesti 75-101. Kyseinen tappio kostautui korkojen kera, kun karsintaturnauksen lopullisessa sarjataulukossa Suomi päätyi tasapisteisiin Romanian ja Portugalin kanssa. Suomi putosi jatkosta huonon korisuhteen vuoksi, joka oli peruja kyseisestä Portugali-tappiosta.
Vuonna 1991 Suomi koki samaisen kohtalon, kun EM-esikarsintaturnauksessa Suomi kärsi tappiot Portugalille ja Tanskalle. Tappiot jättivät Suomen lohkokolmoseksi ja pudottivat joukkueen ulos EM-semifinaalikierrokselta.
Onnistuminen yhdessäkin em. tapauksissa olisi tuonut Suomelle vähintään kaksi ranking-pistettä lisää, joka olisi riittänyt nostamaan Suomen kirkkaasti A-divisioonaan. Toisin kuitenkin kävi ja tulevina vuosina Suomen koripallomaajoukkue kantaa menneisyyden taakkaansa. Pitää toki muistaa, että reilun kymmenen vuoden ajalle mahtuu myös suomalaisen koripalloilun tähtihetkiä kuten Venäjän kukistaminen Helsingissä 1993, Makedonian kaataminen vieraissa kahden jatkoajan jälkeen 1995 ja Bosnia-Hertsegovinan selättäminen Turussa 2000 sekä tietenkin kirkkaimpana saavutuksena selviytyminen vuoden 1995 EM-lopputurnaukseen. Näitä tähtihetkiä Suomen miesten maajoukkue jahtaa tulevina vuosina lisää. Ensimmäinen tavoite on kovanluokan haaste eli selviytyä EM-karsintojen A-divisioonaan. Se vaatii tasaisen varmaa suoritusta ja peräkkäisiä onnistumisia, sillä ensin on voitettava B-divisioonassa oma lohko ja sen jälkeen vielä kaksiosaisessa pudotuspeliottelussa toisen lohkon voittaja.
Katso myös Koris.netin materiaalit-osiosta löytyvä Word-tiedosto, jossa selvitetty miesten ja naisten EM-karsintojen pelitavat, -päivät ja osallistuvat joukkueet pähkinänkuoressa. Katso myös Koris.net-artikkeli ”Korisnuorille arvottiin EM-karsinta- ja –kisavastustajat”.
Lisätietoja: /maajoukkueet/